Kotoutumiskoulutuksen tarve on kasvanut ‒ Pirkanmaalla koulutusta on kehitetty yksilölliseen ja työelämälähtöiseen suuntaan

Pirkanmaalla on viime vuosina kehitetty maahan muuttaneiden kotoutumiskoulutusta yksilölliseen ja työelämälähtöiseen suuntaan hankkimalla eri asiakastarpeisiin erilaisia kotoutumiskoulutuksen polkuja. Pirkanmaalla koulutuspolkuina ovat olleet

asiantuntija-alojen kotoutumiskoulutus asiantuntijatyötä tekeville ja korkeakoulutukseen suuntaaville asiakkaille
ammatillisen kotoutumisen polku ammattialoille suuntaaville asiakkaille,
tuetun kotoutumisen polku enemmän tukea tarvitseville asiakkaille sekä
alueellinen verkkokoulutus reuna-alueilla asuville asiakkaille, jotka eivät pääse kulkemaan lähiopetukseen Tampereelle.

Eniten asiakkaita ohjautuu ammatillisen ja asiantuntija-alojen kotoutumiskoulutuksiin Pirkanmaan alueella.

Suunnittelijamme Nilakshi Ojala keräsi tilastoaineistoa Pirkanmaan kotoutumiskoulutuksista viime vuosilta. Tietoa kerättiin mm. koulutuksen jonotusajoista, kielitaitotasoista koulutuksen päätyttyä sekä opiskelijoiden sijoittumisesta koulutuksen jälkeen.

Kotoutumiskoulutuksiin hakeutuvien työnhakija-asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja jonotusajat ovat olleet kasvussa

Kotoutumiskoulutus on usein ensimmäinen kotoutumista edistävä palvelu, jota uusille maahan muuttaneille työnhakijaksi ilmoittautuville asiakkaille tarjotaan. Pirkanmaalla uusien työnhakija-asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina mm. Ukrainan sodan sekä lisääntyneen työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton vuoksi.

Vuonna 2024 ELY-keskus osti lähes 700 aloituspaikkaa kotoutumiskoulutuksiin, kun vuonna 2021 paikkojen määrä oli vielä alle 500. Kasvaneen asiakasmäärän vuoksi myös jonotusajat koulutuksiin ovat kasvaneet. Koulutuspaikkaa odotettiin viime vuonna keskimäärin 3,8 kuukautta, kun vuonna 2023 koulutuspaikan sai keskimäärin 2,5 kuukauden aikana. Jonotusajat olivat kuitenkin kasvussa edelleen loppuvuotta 2024 kohden.

Tavoitteena on saavuttaa toimiva peruskielitaito

Kotoutumislaissa määritellään kotoutumiskoulutuksen kielitaidon tavoitetaso. Tavoitteena on saavuttaa toimiva peruskielitaito, joka eurooppalaisen viitekehyksen mukaan on B1.1.

Kielitaito kehittyy alkaen 0-tasosta ensin A1-tasolle, kun opiskelija koulutuksen alkuvaiheessa oppii perustaitoja. Kielitaidon kehittyessä kielitaitoa arvioidaan asteikolla jopa C2-tasolle saakka, jolloin kielen opiskelija on jo taitava kielenkäyttäjä.

Opiskelijoiden saavuttamat kielitaitotasot vaihtelevat riippuen siitä, millä koulutuspolulla asiakkaat opiskelevat ja minkälaisten opiskeluvalmiudet opiskelijalla on. Myös koulutuksen pituus vaihtelee opiskelupolun mukaan, asiantuntijapolulla ja ammatillisella poluilla opiskellaan keskimäärin yhdeksän kuukautta, kun taas tuetulla polulla koulutuksen kesto voi olla yli vuoden.

Ammatillisen ja asiantuntija-alojen koulutuksessa 44 prosenttia opiskelijoista saavutti kielitaitotason A2.2. Opiskelijoista 38 prosenttia saavutti B1.1 tai sitä paremman kielitaitotason.

Tuetun polun koulutuksessa yleisimmin saavutettu kielitaitotaso oli A1.3, sen saavutti 44 prosenttia asiakkaista. A2-tason saavutti 35 prosenttia asiakkaista. B1.1 tason saavutti muutamia yksittäisiä asiakkaita.

Työllistymisessä haasteita sekä onnistumisia

Heti kotoutumiskoulutuksen päättymisen jälkeen suurin osa asiakkaista sijoittui suoraan toiseen suomen kielen koulutukseen: joko tutkintoon (TUVA) tai korkeakouluopintoihin valmistavaan koulutukseen tai kotoutumiskoulutuksen työelämämoduuliin.

Vuosi kotoutumiskoulutuksen päättymisen jälkeen työttömyys oli kasvanut asiakkaiden joukossa huomattavasti, koska osa ei ollut löytänyt vielä jatkopaikkaa seuraavaan koulutukseen tai työelämään.

Positiivista oli kuitenkin, että samalla myös työllistyneiden määrä kasvoi:

ammatillisen kotoutumisen polun koulutuksen käyneistä 24 prosenttia oli työllistynyt,
asiantuntija-aloilta 17 prosenttia ja
tuetulta polulta noin 7 prosenttia.
Myös alueellisista verkkokoulutuksen ryhmistä asiakkaista 22 prosenttia oli työssä vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen.

‒ Ammattialoina kotoutumiskoulutuksen opiskelijoita kiinnostaa eniten sosiaali- ja terveysala, ravintola-ala, logistiikka sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluala. Asiantuntijoita kiinnosti lisäksi tekniikan alat, esimerkiksi ICT-ala. Asiakkaita oli hakeutunut näille aloille sekä työelämään että jatko-opintoihin, kertoo maahanmuuttopäällikkömme Marjo Anttila.

ELY-keskukset ovat vuoteen 2024 asti hankkineet kotoutumiskoulutuksia osana työvoimakoulutusten hankintaa. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle 1.1.2025 alkaen, myös ELY-keskusten työvoimakoulutusten hankintatehtävät siirtyivät työllisyysalueille, eli myös kotoutumiskoulutusten hankinnat.

Kotoutumislain muutosten myötä vuoden alusta ELY-keskuksen vastuulla on edelleen maahan muuttaneiden kotoutumiseen, pakolaisten vastaanottoon ja hyvien väestösuhteiden edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä alueella. ELY-keskus valvoo alueellaan kotoutumisen edistämistä koskevien palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Kuvassa vasemmalta kotoutumiskoulutusten hankintoja ELY-keskuksessa hoitanut Annariina Lehtinen (1.1.2025 alkaen Tampereen seudun työllisyysalueen palveluksessa), tilastoaineiston koonnut suunnittelija Nilakshi Ojala ja maahanmuuttopäällikkö Marjo Anttila. Kuva Tinnu Salonen, Pirkanmaan ELY-keskus