Kotona lastaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien kotoutumiskoulutukset tarkastelussa
Tarjolla olevan suomen kielen koulutuksen ja perhe-elämän yhteensovittaminen on usein vaikeaa pieniä lapsiaan kotona hoitaville maahanmuuttajavanhemmille. Koulutuksiin osallistuminen edellyttää käytännössä lastenhoidon järjestämistä tavalla tai toisella. Näin ollen osa pienten lasten vanhemmista ei käytännössä pääse kielen opiskeluun kiinni ennen kuin mahdollisesti pitkän ajan kuluttua maahantulon jälkeen. Alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jääminen lisää syrjäytymisen mahdollisuutta. 
Valtakunnallisen Kotona Suomessa -hankkeen juuri valmistuneessa selvityksessä on tarkasteltu erilaisia koulutusmalleja, joissa lastenhoito on järjestetty. Yhteensä eri puolilta maata tunnistettiin 35 koulutusmallia, joista 9 tarkasteltiin lähemmin.
Yleensä kyse on suomen kielen koulutuksesta, mutta usein koulutukseen liittyy myös muita kotoutumista tukevia elementtejä, kuten lähiympäristöön ja -palveluihin tutustumista. Koulutukset vaihtelevat erilaisista äiti-lapsi-kerhoista tavoitteellisempaan kielenopetukseen sekä laajempaan kotoutumista tukevaan toimintaan.
Selvityksessä ei esitetä yhtä valtakunnallista ratkaisua, vaan kunnilla on ratkaiseva merkitys sopivan koulutuksen järjestämisessä. Kuntien tulee olla tietoisia väestönkehityksestä sekä maahanmuuttajavanhempien tilanteesta ja huomioida nämä suunnitellessaan kotoutumista tukevia palveluja. Rahoittamalla ja järjestämällä toimintaa kunta voi vaikuttaa koulutuksen tavoitteisiin, laatuun ja pitkäjänteisyyteen. Kolmas sektori on vahvasti mukana järjestämässä toimintaa.
(Kuva: Shutterstock)