Tiedotteet 2016

Joulukuu oli tavanomaista leudompi ja sateisempi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Joulukuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen leuto. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin kerran 10 - 30 vuodessa.
Keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosissa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulukuun lopulle sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan.  

Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuu-kauden sädemäärä vaihteli 68 – 82 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli vain muutama sentti maakunnan itä- ja pohjoisosissa.  

Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 42 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus oli 46 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta nousi Arvinsalmen asteikon mukaan 17 cm joulukuun aikana. Joulukuun lopussa vedenkorkeus oli 29 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä.
Ruunaan vedenkorkeus oli vuodenvaihteessa 60 cm, Kajoonjärven 36 cm ja Viinijärven 14 cm tavanomaista ylempänä.
Suomen Ympäristökeskuksen ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus nousee tämän hetkisestä korkeudesta vielä noin 5 cm helmikuun alkupuoliskolle mennessä.
Pielisen vedenpinnan ennustetaan laskevan 5 cm tammikuun aikana. 

Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli joulukuussa puolitoistakertainen. Pielisjoessa virtasi vettä 11 prosenttia normaalia enemmän. 
Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa huomattavasti keskimääräisitä suurempia. Höytiäisen Puntarikoskella sekä Jänisjoen Ruskeakoskella virtasi joulukuussa vettä lähes kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Saramojoen joulukuun virtaama Roukkajankoskella oli vastaavasti nelinkertainen.  

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella, Nurmeksen Juutilankankaalla sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 14 - 28 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Routaa em. mittauspaikoissa oli keskimäärin 3 cm, kun sitä normaalisti on noin 14 cm.

 Joulukuun lopun pakkaset saivat maakunnan suuret järvet jäätymään. Pielisen selkävedet jäätyivät 24. päivä joulukuuta ja Orivesi-Pyhäselän 30. päivä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 7 – 20 cm. Esim. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli joulukuun lopussa 7 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 21 cm. Pyhäselällä jää on 19 cm ja Pielisellä 9 cm tavallista ohuempaa.

Alkuvuoden 2016 pakkaset ovat yhdessä melko suurten virtaamien kanssa aiheuttaneet hyyteen muodostumista erityisesti maakunnan itä- ja pohjoisosien jokivesistöihin. Merkittävämpiä vahinkoja rakenteille ei ole kuitenkaan aiheutunut.

• Tilasto-osa (pdf)

 
Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin

Kulunut vuosi oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata. Ainoastaan Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981 - 2010 lämpimämpi. Yksittäistä kuukausista ainoastaan kesä- ja heinäkuu olivat koko maassa keskimääräistä kylmempiä. Lämpimintä oli helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa, jolloin koko maan keskilämpötila oli 4 – 6 astetta tavanomaista korkeampi.

Kulunut vuosi oli Pohjois-Karjalassa normaalia sateisempi. Pielisjoen, Höytiäisen, Koitajoen ja Jänisjoen sadannan aluearvo oli keskimäärin 699 mm, joka on noin neljä prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Sateisin kuukausi oli huhtikuu, jolloin satoi lähes kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten satoi syyskuussa.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuodesta ajankohdan keskiarvojen tuntumassa. Lumen vesiarvo oli keväällä tavanomainen, minkä vuoksi lumen sulamisen jälkeiset alkukesän maksimivedenkorkeudet kohosivat selvästi keskimääräistä ylemmäksi. Lämmin ja vähäsateinen syksy sai järvien vedenkorkeudet laskemaan keskimääräistä alemmaksi.
Marras- ja etenkin joulukuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ovat olleet noususuunnassa. Tätä nousua on jatkunut aina joulukuun lopulle. Vuodenvaihteessa maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat reilusti ajankohdan keskiarvoja ylempänä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat vaihtelivat talvella keskimääräisen molemmin puolin. Keväällä pohjaveden pinnat kohosivat keskimääräisen yläpuolelle ja pysyttelivät tavanomaista korkeammalla aina syyskuulle. Syys-lokakuun ja marraskuun alkupuoliskon aikana oli laskusuunta. Kunnes marraskuun lopussa alkoi noususuunta. Vuodenvaihteessa mittausasemilla pohjaveden korkeus oli ajankohdan keskiarvon yläpuolella 14 – 28 cm.  

Talvella 2015 lumipeite jäi maakunnassamme 10 – 15 cm tavanomaista vähäisemmäksi. Lumen vesiarvo eli lumikuorma oli kuitenkin normaali.
Tammi-helmikuussa 2015 järvien jäät olivat noin 10 cm tavanomaista ohuempia, mutta leudon maaliskuun lopussa poikkeama keskiarvosta oli lähes -20 cm. Keväällä jäidenlähtö oli puolitoista viikkoa etuajassa.

• Tilasto-osa (pdf)

Lisätietoja

Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh.  0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (tulvatilanne), puh. 0295 026 199, teppo.linjama(at)ely-keskus.fi