- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Järvien rehevöityminen näkyy kasviplanktonlajistossa (Uusimaa)
Rehevöityminen heijastuu järvien kasviplanktonlajistoon, ja rehevissä ja karuissa järvissä elää hyvin erilainen kasviplanktonyhteisö. Tämä käy ilmi uudesta raportista, johon on koottu tiedot Uudenmaan järvien kasviplanktonnäytteistä vuosilta 2014–2015.
Raporttiin on koottu tiedot yhteensä 90 järveltä eri puolilta Uuttamaata. Osalla järvistä saatiin aivan uutta tietoa levälajistosta ja kasviplanktonin biomassasta. Esimerkiksi Espoon Sahajärveltä ja Raaseporin Tuulijärveltä ELY-keskuksella ei ollut aikaisempaa tietoa kasviplanktonyhteisöistä. Osalla järvistä, kuten Lapinjärvellä ja Lohjan Puujärvellä, lajistoa on seurattu jo pitkään. Varhaisimmat tiedot Uudenmaan järvien kasviplanktonlajistosta ovat peräisin 1930–1940 -luvuilta.
Raportissa esitetään järvikohtaisesti tulokset kasviplanktonlajistosta ja -biomassasta. Jokaiselle järvelle on laadittu luonnehdinta siitä, mitä tulokset kuvaavat, ja uusimpia tuloksia on verrattu aikaisempiin tietoihin. Erot järvien välillä ovat suuria. Useilla järvillä kasviplanktonlajisto kuvaa voimakasta rehevyyttä. Esimerkiksi Vihdin Enäjärvi ja Sipoon Savijärvi ovat tulosten perusteella ylireheviä. Osa järvistä on muuttunut ajan myötä rehevämmiksi, esim. luonnontilainen Vitsjön Raaseporissa on muuttunut karusta keskituottoiseksi järveksi 1980-luvun jälkeen. Uudellamaalla on kuitenkin myös hyväkuntoisia, karuja järviä, joissa elää monimuotoinen kasviplanktonyhteisö. Tällaisia ovat esim. Malarijärvi Raaseporissa sekä Vihtijärvi.
Uudenmaan ELY-keskus seuraa vesistöjen tilaa vuosittain vesinäytteiden, kasviplanktonlajiston, vesikasvikartoitusten ja pohjaeläinnäytteiden avulla. Raportin järvien kasviplanktonlajistosta ja -biomassasta vuosina 2014–2015 on kirjoittanut Jorma Keskitalo Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jaana Marttila, Uudenmaan ELY-keskus, 0295 021 431, [email protected]
Kuva: Jorma Keskitalo
- Julkaisupäivä
- 18.5.2017