Valtakunnallinen kohtaanto-teeman ESR+ -koordinaatiohanke
Tulevaisuuden työmarkkinat on valtakunnallinen koordinaatiohanke, joka parantaa Euroopan sosiaalirahasto+ Työmarkkinoiden kohtaanto -teeman toimien vaikuttavuutta. Tältä sivustolta saat ajankohtaista tietoa niin työllisyyden parantamisesta kuin hankkeiden hauista ja tuloksista. Pääset osallistumaan tapahtumiin ja verkostoitumaan sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Kirjoittajat
Kati Lammi, aluekoordinaattori, Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+ -koordinaatiohanke
Tuomas Männistö, maahanmuuttoasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus
Kirjoittajilla on omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä ja intohimoa kehittää kansainvälisten osaajien yrittäjyyspolkuja.
Kaikki alkoi kahvitaukokeskusteluistamme toimitusjohtaja, yritysneuvoja Marko Lehtimäen kanssa syksyllä 2024. Lehtimäki kertoi, että maahanmuuttaja-asiakkaiden määrä yritysneuvonnassa on kasvanut merkittävästi. Ilmiössä oli paljon toiveikasta energiaa, vaikka osa maahanmuuttajien lisääntyneestä kiinnostuksesta yrittäjyyteen selittynee Suomen vaikealla työmarkkinatilanteella. Päätimme joka tapauksessa yhdessä selvittää asiaa tarkemmin.
Keväällä 2025 seurasi lisää, lumipallon lailla kasvaneita ”pyöreän pöydän keskusteluita”. Osallistujat niihin löytyivät pääosin omista verkostoistamme. Jo aivan alussa totesimme yksiäänisesti, että Suomessa on valtava määrä jatkajaa kaipaavia yrityksiä ja paljon yrittäjähenkisiä maahanmuuttajia. Kysyimme itseltämme: miksi nämä kaksi asiaa eivät kohtaa useammin?
Omistajanvaihdoksista keskustelumme laajenivat nopeasti kansainvälisten osaajien koko yrittäjyyspotentiaaliin. Meistä alkoi vaikuttaa siltä, että huomiota ja paukkuja kaipaisivat myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden yrittäjyysvalmiudet, opiskeluaikainen yrittäjyys, kaikkien maahanmuuttajien sivutoiminen yrittäjyys, kevytyrittäjyys sekä kansainvälisten osaajien työllistyminen osuuskuntatoiminnan kautta.
Suomen Yrittäjien (2024) mukaan Suomessa vaihtaa omistajaa vuosittain noin 3500 yritystä ja kokonaistarve uusille omistajanvaihdoksille lähivuosina on jopa 50 000. Omistajanvaihdosbarometrin (2024) mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 33000 yrittäjää on myymässä yrityksensä ja 28000 on pohtinut yritystoimintansa lopettamista. Potentiaali yritystään myyvien ja yrittäjyyteen paloa tuntevien maahanmuuttajien yhteen saattamisessa on valtava.
Työvoimapulan lisäksi kannattaisikin puhua yrittäjäpulasta. Kyseessä voi olla myös kohtaanto-ongelma: suurin osa kv-taustaisista asuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, mutta suhteessa eniten omistajanvaihdoksia on odotettavissa Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Omistajan vaihdoksissa ei ole kyse pelkästään vanhan ja uuden omistajan onnistuneesta ”kapulanvaihdosta”. Ne ovat keskeinen tekijä kuntien elinvoiman ylläpitämisessä ja kehittämisessä, ja vaikuttavat suoraan työllisyyteen, verotuloihin sekä alueen pito- ja vetovoimaan. Ilman onnistuneita omistajanvaihdoksia työpaikat ja palvelut voivat kadota kunnasta kokonaan, toteavat Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto omistajanvaihdosfoorumin tuoreessa blogissaan.
Sarjayrittäjä Harmandeep Singh Waraich osti pitkät perinteet omaavan huoltoaseman Etelä-Pohjanmaalta. Kauppa mahdollisti pitkään myynnissä olleen maaseudulla toimivan huoltoaseman toiminnan jatkumisen ja useamman henkilön työpaikan säilymisen. Samalla myös keskeinen osa paikallisten vakioasiakkaiden arkea ”esson baarin” sai jatkua. Singhin tarinaa kuunnellessamme vakuutuimme siitä, että uusi omistaja tuo usein mukanaan myös uusia ideoita, joiden kautta yritys voi kasvaa ja työllistää entistä useampia. Singh pääsi siis toteuttamaan potentiaaliaan ja Etelä-Pohjanmaa kiitti.
Yrityksen ostaminen on iso hyppy. Keskustelumme laajenivatkin pian myös muuhun yrittäjämäiseen tekemiseen. Yrittäjyyden ei tarvitse olla lopullinen uravalinta. Se voi olla väliaikainen tai rinnakkainen tapa ansaita ja toteuttaa itseään. Kansainvälisen osaajan kohdalla se voi olla myös nopeampi reitti myydä omaa osaamista tai hyödyntää aiempaa koulutusta uusien opintojen ohella. Paljon potentiaalia eli osaamista ja intohimoa jää vajaakäytölle, kun yrittäjämäinen tekeminen kohdentuu liian kapeasti etenkin lähetti-, ravintola- ja rakennusalalle. Monella olisi eväitä muuhunkin, jos erilaiset mahdollisuudet ja toimintamuodot olisivat paremmin tunnettuja ja saavutettavia. Jos yrittäjyyden koko kirjo leviäisi eri toimialoille eri puolille Suomeen, se vaikuttaisi koko Suomen elinvoimaan, tuottavuuteen ja uudistumiseen.
”Ryhtyisinkö yrittäjäksi?” Tämä kysymys on yhä useammin myös Suomessa asuvan maahanmuuttajan huulilla. Maahanmuuttajien omistamien yritysten lukumäärä tuplaantui vuosien 2013–2021 välillä noin 7 000:sta 14 000:een (PTT 2025). Kasvu on ollut erityisen voimakasta pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla liki puolet uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia (Yle 2022). Myös muualla maassa yritystoiminta lisääntyy ja laajenee uusille aloille. Maahanmuuttajien yrittäjyys ei siis ole uusi asia tai marginaalinen ilmiö.
Yrityspalvelujen kehittäminen kuten omistajanvaihdos- ja yrittäjyysneuvonta sekä yrittäjyyden helpottaminen ovat myös pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa. Ohjelmassa todetaan, että työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää ja että Suomeen kotoudutaan työllä. Mielestämme ”työtä” tulee voida tulkita laajasti siten, että työtä voi tehdä myös omassa yrityksessä, osuuskunnassa tai vaikkapa vain väliaikaisesti opintojen tai työnhaun ohella.
Harmandeep Singh Waraich toi pyöreässä pöydässämme esiin maahanmuuttajien yrittäjyyteen liittyviä käytännön haasteita. Muun muassa osakeyhtiön tilin avaaminen tuotti merkittävää päänvaivaa. Sijoitettava pääomakin jouduttiin kierrättämään Suomeen toisen EU-maan kautta. Finanssivalvonnan tiukat säännökset nousivat useasti esiin keskusteluissamme, mutta huomiota kaipaavat myös perusasiat kuten neuvonta ja sen saatavuus.
Yrityksen perustaminen vaikuttaa monimutkaiselta prosessilta suomea äidinkielenään puhuvallekin, joten se voi olla erityisen työläs vieraskieliselle.
Neuvontaa on usein saatavilla ainakin suomeksi ja usein myös englanniksi. Maahan muuttanut ei kuitenkaan välttämättä osaa etsiä apua oikeasta paikasta.
Yritysneuvonnassa viimeaikainen trendi on ollut se, että esimerkiksi kansainväliset tutkinto-opiskelijat tulevat yritysneuvontaan ilman liikeideaa, kertovat haluavansa yrittäjäksi ja pyytävät neuvojaa kertomaan, mitä he yrittäjänä voisivat tehdä. Pelkkä halukkuus riittää kuitenkin vain harvoin ja neuvoa hakiessa olisikin tärkeää olla mietittynä ainakin liikeidea.
Neuvonnan resurssit eivät riitä yleiseen yrittäjyyskasvatukseen ja liikeideoiden keksimiseen. Esimerkiksi uusyrityskeskukset ovat usein palveluntuottajia, joiden mahdollisuus tarjota ostajan (kunnan) kanssa sovitusta poikkeavaa neuvontaa on rajallinen. Tuleva yrittäjä myös tietää itse parhaiten mitä hän osaa ja miten osaamisen voisi hyödyntää markkinoilla. Neuvonnan näkökulmasta yritystoiminnan perusteita olisikin tärkeää sisällyttää enemmän osaksi esimerkiksi kansainvälisiä korkeakoulututkintoja ja sitä kautta mahdollistaa se, että omaa osaamista voisi opintojen jälkeen tai jo opintojen aikanakin lähteä myymään yrittäjänä.
Harmandeep Singh Waraichin ja monet muut maahanmuuttajien yrittäjätarinat osoittavat, että haasteet ja tietotarpeet maahanmuuttajien yrittäjyyspoluilla ovat hyvin yksilöllisiä. Yrittäjäksi haluavien taustat ja historiat Suomessa ovat hyvin erilaisia. Usein neuvonnassa joudutaankin pohtimaan paitsi liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä myös maassaolon edellytyksiä. Esimerkiksi oleskelulupien voimassaoloaikojen pituus vaikuttaa siihen, millaisella aikaperspektiivillä maahanmuuttajataustaiset yrittäjät voivat toimintaansa suunnitella.
Sekä tutkimusten että keskusteluidemme perusteella Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien yrittäjyydessä on valtava lunastamaton potentiaali.
Kipupisteitä ja esteitäkin on, mutta ne ovat raivattavissa, jos tahtotilaa ja ymmärrystä asialle riittää. Neuvonnan kehittäminen maahanmuuttajille sopivammaksi ja saavutettavammaksi vaati työtä siinä missä kv-taustaisten yritysten keskinäisen verkostoitumisen tukeminenkin. Viranomaiset työskentelevät kuumeisesti esimerkiksi pankkiasioinnin sujuvoittamisen parissa ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden yrittäjyyspolkuja kehitetään erilaisissa hankkeissa sekä osana korkeakoulujen tk-toimintaa. Omistajanvaihdoksissa maahan muuttaneiden potentiaalia ei mielestämme ole vielä merkittävästi huomioitu, mikä tulee toivottavasti lähivuosina kuitenkin muuttumaan.
Keskusteluidemme perusteella uskallamme sanoa, että myös intoa maahan muuttaneiden yrittäjyyspolkujen kehittämiseksi löytyy!
Blogin kokemukset perustuvat keväällä 2025 pidettyihin pyöreän pöydän keskusteluihin, joihin kirjoittajien lisäksi osallistuivat :
Ensimetri Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehtimäki
Dexterous Services Oy:n ja Apex Jakelu Oy:n toimitusjohtaja Harmandeep Singh Waraich
Tampere International Housen yrityskoordinaattori Murat Demirez
Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela ja tutkija Ollipekka Kivin
Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden asiantuntija Elina Purho
Kuntaliiton maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija Maija Niskavirta
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pauliina Talvitie
Konkreettisia jatkotoimia kv-taustaisten yrittäjyydestä:
Videopodcast julkaistaan syyskuussa 2025. Puhujina ovat Pavel Maksimenko sekä Aicha Manai ja juontajana Zahra Karimy. Tuottajana Tulevaisuuden työmarkkinat -hanke.
Verkkotapahtuma joulukuussa 2025 Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeen yhteisponnistuksena.
Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa laaditaan yhteistä hankesuunnitelmaa, johon haetaan ESR+-rahoitusta. Lisätietoja Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela ([email protected]).
Voit myös ottaa meihin yhteyttä tai tulla mukaan tapahtumiin ja toimintaan:
Kati Lammi
Aluekoordinaattori Länsi-Suomi
[email protected]
puh. 0295 021 313
Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+ -koordinaatiohanke
Uudenmaan ELY-keskus
Tuomas Männistö
Maahanmuuttoasiantuntija
[email protected]
Puh. 0295 036 089
Pirkanmaan ELY-keskus
Lähteet:
