Navigointivalikko
Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Etelä-Karjalan rajajokien kuulumisia (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Lohikaloille kuuluu hyvää – kuin myös hyvin huonoa

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) johdolla Etelä-Karjalan rajajokien eteen on tehty määrätietoista elvytystyötä yli vuosikymmenen ajan. Pääpaino on ollut äärimmäisen uhanalaisten lohikalojen, kuten meritaimenen, elinolojen parantamistöissä. Työtä on tehty yhdessä paikallisten kalastusalueiden, osakaskuntien, yhdistysten kuin myös muiden aktiivien kanssa. Ponnistelut ovat kantaneet hedelmää, mutta suuria ongelmia ja haasteita on edelleen ratkottavana.

Meritaimenella pyyhkii paremmin

Kaakkois-Suomen viimeisen elinvoimaisen ja geneettisesti alkuperäisen meritaimenkannan, Mustajokisen, tulevaisuus näyttää valoisalta. Tämän äärimmäisen arvokkaan kannan säilyttämiseksi tehtiin määrätietoista suojelutyötä muun muassa kunnostamalla lisääntymisalueita sekä perustamalla kannan turvaksi geenipankki kolmivuotisessa EU-rahoitteisessa Rivers and Fish – Our Common Interest -hankkeessa. Tämä ja aiempien syksyjen koekalastukset ovat osoittaneet selkeästi, että kunnostukset ovat tuottaneet toivottua tulosta. Taimen lisääntyy täysin uusilla alueilla, mutta myös vanhoilla esiintymisalueilla poikasmäärät ovat kasvaneet kunnostusten jälkeen merkittävästi. Myös merestä nousevia komeita emokaloja havaitaan pitkin Suomen puoleista jokialuetta. Suomen puoleinen Mustajoki on rauhoitettu kaikelta kalastukselta ja toimii näin äärimmäisen tärkeänä turvareservaattina Kaakkois-Suomen meritaimenelle.


Suomen ja Venäjän rajasta piittaamaton noin 60 sentin mittainen meritaimennaaras kaivaa kutukuoppaa Mustajoella. (Kuva: Esko Kivistö)

Mustajokeen Venäjän puolella yhtyvältä Soskuanjoelta löydettiin jälleen lohenpoikasia. Tosin ei kuluvana vuonna syntyneitä, vaan edellisen kesän poikasia. Saadut poikaset olivat silmiinpistävän hyväkuntoisia, joten joki tarjoaa otolliset elinolosuhteet sekä hyvät edellytykset selvitä haastavasta syönnösvaelluksesta merelle ja takaisin kudulle jokeen.

Taimen lisääntyy myös Vuoksella

Suurimmassa rajajoessamme, Vuoksessa, tavataan luontaisesta lisääntymisestä alkunsa saaneita taimenia ja harjuksia, mutta niiden määrät ovat hyvin vähäisiä. Vuoksella aikanaan toteutetut voimataloustoimenpiteet ovat taannuttaneet lohikalakannat murto-osaan luonnontilaan nähden. Laajoilla kunnostustoimenpiteillä sekä muuttamalla säännöstelykäytäntöä luonnonmukaisempaan suuntaan saataisiin Vuoksen arvokalakantojen heikkoa tilaa parannettua huomattavasti. Toimenpiteiden seurauksena myös Vuoksen matkailullinen houkuttelevuus kasvaisi merkittävästi.

Vuoksella onkin viime vuosina tehty pienimuotoisia koeluontoisia kunnostuksia Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Imatran kaupungin ja Fortumin yhteistyönä. Ensimmäiset koekalastustulokset osoittavat, että taimenta tavataan kunnostusalueilla ja luontaista lisääntymistäkin tapahtuu jossain määrin. Vuoksen taimenten ahdinkoa tulee helpottamaan myös marraskuun loppuun mennessä valmistuva Imatran kaupunkipuro, jonne on tarkoitus kotiuttaa alueen oma taimenkanta.

Suomen ainoa luonnonvarainen järvilohikanta vaarassa

Hyvien uutisten lisäksi rajajoilta löytyy myös isoja ongelmia. Merkittävimmät haasteet löytyvät Rautjärveltä alkunsa saavalta Hiitolanjoelta. Hiitolanjokea myöten Laatokasta aina Kangaskoskelle saakka nouseva järvilohi, kuin myös taimen, ovat vaarantuneita. Näiden vaelluskalojen nousu pysähtyy Kangaskosken voimalaitospatoon.

Kuluvana vuotena nousukalojen määrä oli Suomen puolella huomattavan pieni. Yhtenä selittävänä tekijänä ovat taannoiset hellekesät, jotka aiheuttivat alueella laajamittaisia lohikalojen kuolemia. On selvää, etteivät nämä katovuodet tuottaneet merkittävästi vaelluspoikasia Laatokkaan ja sitä kautta emokaloja jälleen takaisin kudulle. Mutta sitäkin arvokkaampi jokainen kudulle saakka päässyt yksilö on. Syksyn tarkkailuissa Kangaskoskella on havaittu muutamia taimenia ja lohia kudulla, joten tilanne ei ole täysin lohduton, vaikkakin erittäin hälyttävä. Lisääntymistä kuitenkin tapahtuu edelleen myös joen Suomen puoleisilla osilla. Kangaskoskella elokuun lopulla toteutetuissa sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi lohen keväällä kuoriutuneita poikasia, nollikkaita.


Laatokan lohi. Elokuussa Kangaskoskella omassa elementissään kuvattu poikanen, joka edustaa Suomen viimeistä luonnonvaraista järvilohikantaa. (Kuva: Pekka Tuuri)

Tutkimusten mukaan suuri osa Hiitolanjoen lohikalojen lisääntymiseen soveltuvista koskialueista on kolmen Suomen puoleisen vesivoimalan yläpuolisilla osilla, kuin myös voimaloiden ja niiden patoaltaiden alla. Luonnonvaraisen järvilohen paikan vakiinnuttaminen luonnossamme edellyttää pikaisia toimia, jotta tämä hukkaan menevä potentiaali saadaan käyttöön. Asia on tärkeä myös laajemmassa mittakaavassa, Hiitolanjoki on koko Laatokan alueen järvilohen jäljellä olevista lisääntymisalueista tärkein. Joessa elää myös alkuperäinen järvitaimenkanta, joka sekin on eteläisessä Suomessa harvinaisuus.

Hiitolanjoella on haettu ratkaisua kalatiekysymykseen oikeusteitse. Tällä hetkellä voimayhtiöt ovat velvoitettuja hakemaan rakennuslupaa kalateille, mutta prosessi on hidas ja samalla äärimmäisen arvokkaiden lohikalakantojen tila erittäin kriittinen. Oikeusprosessi on kestänyt jo yli vuosikymmenen, joten on tarpeen miettiä vaihtoehtoisia nopeampia ratkaisuja.

Yhtenä ajatuksena alueella on virinnyt Kangaskosken ennallistaminen kalatien asemesta sekä vanhan voimalarakennuksen museointi. Tämä ratkaisu toisi laajan koskialueen lohikalojen hyödynnettäväksi, joten se vakiinnuttaisi järvilohen osana Suomen luonnonvaraista lajistoa ja toisi myös erittäin merkittävän alueellisen vetonaulan Rautjärvelle. Muihin padottuihin koskiin kalatiet lienevät edelleen luontevin ratkaisu.

Rajajokihanke pitää yllä kehitystyötä

Rajajokien kunnostus- ja tutkimustyötä on pidetty yllä muun muassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vetämällä Etelä-Karjalan rajajoet matkailukohteiksi -hankkeella. Hanketta rahoittavat ELY-keskuksen lisäksi Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen Karbonaatti Oy ja Stora Enso Oyj.

Lisätietoa:

Kaakkois-Suomen meritaimen voi paremmin (tiedote 18.2.2014, ely-keskus.fi)

Vuokseen kunnostetaan lisää kutupaikkoja taimenelle ja harjukselle (tiedote 25.9.2014, ely-keskus.fi)

Kuva: Laatokan lohi (jpg.) kuvaaja: Pekka Tuuri

Projektipäällikkö Matti Vaittinen
matti.vaittinen@ely-keskus.fi
p. 040 775 4966


Alueellista tietoa