Jalava-hanke kehittää työvoimapalveluja erityisesti heikommassa asemassa oleville työnhakijoille. Tavoitteena on parantaa palvelujen tulos- ja vaikuttavuustietoa, vahvistaa asiakasosallisuutta ja luoda systemaattisempia mittaamisen tapoja. Hanke toteuttaa myös rekisteritutkimuksen palvelujen pitkäaikaisista vaikutuksista.
Jalava-kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa laadullisten vaikutusten mittareita. Olemme lähestyneet tätä kehittämällä sekä yleisen asiakasmuutosmittarin että erilaisia palvelukohtaisia mittareita. Asiakasmuutosmittari sai alkunsa pitkälti omista kokemuksistamme, joita heijastelimme olemassa oleviin mittareihin. Mittarin kehityksessä on ollut mukana lukuisia osaajia työllisyydenhoidon piiristä. Palvelukohtaisia mittareita olemme kehittäneet yhdessä työllisyysalueiden kanssa heidän tarpeistaan käsin hyvin räätälöidysti kunkin palvelun mukaan.
Asiakasmuutosmittari
Asiakasmuutosmittarilla mitataan yleisiä työllistymisedellytyksiin liittyviä muutoksia.
Tällaisella yleismittarilla voidaan selvittää laajempia asiakkaan tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ja kerätä tietoa palvelupolun eri vaiheiden vaikutuksista.
On tärkeää selvittää, millaisia ns. pehmeitä vaikutuksia palveluilla on sen lisäksi, että selvitetään esimerkiksi palveluiden työllistävyysvaikutusta.
Tutkimusten mukaan työllistämistä edistävien palveluiden suorat työllistymisvaikutukset ovat melko vaatimattomia, mutta oikein suunniteltuina ja ajoitettuina ne vievät asiakkaita kohti työmarkkinoita.
Näiden vaikutusten tarkempi tutkimus on tärkeää niin palveluohjauksen ja palveluhankintojen kannalta kuin ennen kaikkea työttömän yksilön kannalta, jotta välttäisimme turhan "palveluissa pyörimisen". Tällainen on kallista palveluiden hankkijalle ja voi pahimmillaan pitkittää tai estää työnhakijan työmarkkinoille siirtymistä.
Palvelun tavoitteiden toteutumisen mittaaminen
Asiakasmuutosmittari on osa palvelun vaikuttavuuden selvittämistä, mutta tietoa tarvitaan myös palvelun laadusta ja palveluntuottajan osaamisesta.
Lisäksi kestoltaan lyhyemmissä ja ohjaukselliselta otteeltaan kevyemmissä palveluissa, kuten esimerkiksi työnhakuvalmennuksissa, asiakasmuutosmittarin käyttö ei ole mielekästä. Sen vuoksi palvelun laadusta kerättävä palaute on erityisen tärkeää.
Tavoitteisiin liittyvät väittämät voidaan johtaa palvelukuvauksesta tai niitä voidaan kehitellä esimerkiksi työpajoissa keskustellen.
Olemme testanneet molempia tapoja työllisyysalueiden kanssa ja syksystä 2025 alkaen testaamme, miten väittämät toimivat. On hienoa, että meillä on mahdollisuus testata ja kokeilla. Toisaalta työllisyysalueet eivät voi kovin pitkään jäädä testailuvaiheeseen, koska hankinnat pyörivät koko ajan ja määrärahojen niukkuus patistaa hankkimaan ja/tai tuottamaan vaikuttavia palveluita.
Myös asiakasmuutosmittarin väittämät, esimerkiksi palvelun hyvinvointivaikutuksia koskien, voivat toimia tavoitemittareina ja myös tulospalkkiomallissa.
Palvelun laadun mittaaminen
Laadun mittaamista pilotoidaan hankkeessa niin, että testaamme ensin hyvin palvelukohtaisia mittarit, joita voidaan kehittää yhteneväisemmiksi mittauskokemusten perusteella.
Aiemmin käytössä ollut Opal keräsi palvelukohtaista palautetta niin, että työnhakuvalmennukselle, uravalmennukselle, työhönvalmennukselle, ammatilliselle työvoimakoulutukselle ja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle oli omat kyselynsä.
Lisäksi pidemmissä, yli 60 pv kestävissä koulutuksissa kerättiin välipalautetta.
Opal-palautteiden keskiarvoa käytettiin myös kilpailutuksissa.
Alun perin asiakasuskollisuuden mittaamiseen kehitetty lyhyt kysely voisi toimia valtakunnallisesti vertailukelpoisena mittarina palveluntuottajan ja palvelun suosittelusta.
Photo by Jess Bailey on Unsplash
Välipalaute/pulssikysely
Työllistymistä edistävien palvelujen hankinnan painopiste on siirtynyt lyhyempiin, yksilöllisiin valmennustyyppisiin palveluihin. Työvoimakoulutuksia hankitaan edelleen, mutta niissäkin ollaan pitkälti siirtymässä ajan hengen mukaisesti lyhyempiin koulutuksiin.
Välipalautteen pyytäminen on tärkeä osa laadunvarmistusta. Sillä voidaan tarvittaessa ohjata palvelun kulkua, jos palautteen perusteella on syytä puuttua asiaan. Asiakkaiden voi olla myös helpompi antaa anonyymi palaute toiselle taholle kuin antaa esimerkiksi kielteistä palautetta suoraan valmentajalle tai kouluttajalle.
Jalava-hankkeessa testaamme pulssikyselyn tyyppistä menetelmää, jossa Täsmäten töihin -työhönvalmennuksen jokaisen tapaamisen jälkeen kysymme asiakkailta, saivatko he henkilökohtaista ja palvelun tavoitteiden mukaista apua. Kysely on Webropol-alustalla, jonka linkin valmentaja jakaa asiakkaille.
Jalava-hankkeessa yhteistyössä kehitettävät mittarit ovat konkreettisia välineitä työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun arviointiin. Kun vaikutuksia ja laatua mitataan viisaasti ja systemaattisesti, voidaan palveluita kehittää entistä osuvammiksi ja sujuvoittaa asiakkaiden polkuja kohti työtä. Tämän kiteyttää Jalavan slogan: tiedolla kohti työtä!
