- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
ELY-keskuksen kautta elinvoimaa ja elvytystä alueelle (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus tuo Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan erilaisin elinvoimaa tukevin hankkein vaikuttavuutta. Olemme tähän tiedotteeseen koonneet sekä EU:n että valtion kautta Kaakkois-Suomen ELY-keskus alueelle välittämän rahoituksen.
Euroopan unionin ja valtion rahoitusta ohjattiin Kaakkois-Suomeen vuonna 2016 noin 127 miljoonaa euroa. Rahoitusta tulee Euroopan unionin (ESR ja EAKR) sekä Tekesin ja eri ministeriöiden kautta. Eniten rahoitusta kohdennetaan yritystoiminnan tukemiseen sekä maaseuduilla että kaupungeissa.
Rahoituksella nostetta pk-yritysten kilpailukykyyn, johtamiseen ja digiosaamiseen
Kaikki ELY-keskukset rahoittivat yrityksen kehittämisavustuksella pk-yritysten kasvuhankkeita Suomessa vuonna 2016 noin 106 miljoonalla eurolla.
Näistä Kaakkois-Suomen yrityksien kansainvälistymiseen, tutkimukseen ja energiatukiin sijoitettiin pääosin Tekesin alueelle kohdistamaa rahaa vajaat 14 miljoonaa euroa. Rahoituksella arvioidaan syntyneen 312 uutta työpaikkaa alueelle.
Mahdollisuuksien maaseutu - Kaakkois-Suomi
Maaseutuohjelman yritysrahoitusta myönnettin Kaakkois-Suomessa lähes 40 yritykselle yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Yrityshankkeissa arvioidaan syntyvän 99 uutta työpaikkaa Kaakkois-Suomeen. Pääosa tuesta myönnettiin yritysten investointeihin. Toimialoittain tukea myönnettiin eniten elintarvikkeiden jalostukseen, puun jatkojalostukseen sekä metalli- ja matkailualoille.
Maaseutuohjelman kehittämishankkeisiin ELY-keskus myönsi vuonna 2016 tukea yhteensä 6,8 miljoonaa euroa (Etelä-Karjala 4,3 M euroa ja Kymenlaakso 2,5 M euroa). Maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointitukia myönnettiin avustuksina noin 3,7 miljoonaa (Etelä-Karjala 1,4 M euroa ja Kymenlaakso 2,3 M euroa). Avustuksen lisäksi ELY-keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea yhteensä noin 6,6 miljoonan euron lainapääomalle.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus maksoi luomuviljelijöille luomukorvausta vuonna 2016 yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Maaseutuohjelman ympäristösopimuksien avulla parannetaan maaseutuluonnon monimuotoisuutta sekä tuetaan alkuperäisrotujen kasvatusta. Näihin sopimuksiin perustuen ELY-keskus maksoi tukia viime vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa.
Tavoitteena työvoiman ja kysynnän kohtaaminen
ELY-keskukset ohjaavat TE-toimistoja työvoimapalveluiden tuottamisessa alueellisesti asiakkaiden yhdenvertaisuuuden ja hyvän palvelutason toimintaperiaatteiden pohjalta. Työvoimapalveluihin ja niihin liittyviin yritystukiin suunnattiin noin 42 miljoonaa euroa. Rahoitusta käytettiin mm TE-toimiston työnhakija-asiakkaiden koulutuksen ja palvelujen hankintaan, kotoutumiskoulutuksen hankintaan, aloittavien yrittäjien starttirahoihin sekä työnhakija-asiakkaiden palkkaamiseen suunnattuihin palkkatukiin.
Kaakkois-Suomessa panostettiin osallisuuden vahvistamiseen, nuoriin ja yritysten kehittämiseen
ESR- ja EAKR-rahoitusta alueelle kanavoitiin kaikkiaan 9,4 miljoonaa euroa. Tästä yritysten kehittämiseen sijoitettiin 2,3 miljoonaa euroa.
ESR-rahoja suunnattiin Etelä-Karjalassa sosiaalisen osallisuuden sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Kymenlaaksossa painopisteinä olivat kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen kehittäminen sekä nuorten työllistymisen tukeminen.
Kymenlaaksossa jaettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea yrityksen kehittämisavustuksina 17 yrityshankkeelle 860 767 euroa ja kansallista yritystukea neljälle hankkeelle 159 672 euroa.
Etelä-Karjalassa jaettiin EAKR-tukea yrityksen kehittämisavustuksina 15 hankkeelle 1 000 263 euroa ja kansallista yritystukea neljälle hankkeelle 48 285 euroa. Lisäksi Etelä-Karjalassa rahoitettiin Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimintaympäristöhanketta 177 500 eurolla.
Tienpidon rahoitus hoitoon ja ylläpitoon
Kaakkois-Suomen ELY-keskus käytti vuonna 2016 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella yhteensä 36 miljoonaa euroa alueen tienpitoon. Näistä tieverkon hoitoon osoitettiin 13 miljoonaa, ylläpitoon 14 miljoonaa ja uusinvestointeihin 7 miljoonaa euroa. Suurimpina investointeina olivat valtatien 6 Utin pohjavesisuojaus ja valtatien 15 Käyräjoen kevyen liikenteen silta.
Ylläpidon rahoituksella päällystettiin 152 km maanteitä, peruskorjattiin 16 siltaa sekä tehtiin 25 sillalla pienempiä korjauksia. Valtion avustusta yksityisten teiden kunnossapitoon myönnettiin 0,5 miljoonaa euroa. Myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin viidelle yksityistielle ja lisäksi erityiskohteena avustettiin kahta lossia. Alueen joukkoliikenteen ostoihin ja kuntien avustamiseen käytettiin 2,5 miljoonaa euroa.
Hyvää ympäristöä ja metsien suojelua
Ympäristöön liittyvä suurin yksittäinen rahoituskohde on METSO-ohjelman kautta valtiolle ostettavat maa-alueet tai korvaukset alueiden rauhoittamisesta. Kaakkois-Suomeen perustettiin 376 hehtaaria uusia metsiensuojelualueita vuonna 2016. ELY-keskus teki metsänomistajien hakemuksesta 26 suojelupäätöstä, joista metsänomistajille maksettiin korvauksia noin 2,4 miljoonaa euroa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta tuetaan haja-asutusalueiden vedenhankintaa, viemäröintiä ja neuvontaa yli puolella miljoonalla eurolla. Myös vesistöjen ja ympäristön tilan seuranta on merkittävä osa ympäristövastuualueen rahavirtoja alueelle (230 000 euroa). Seurantaohjelmilla, analyyseillä ja tutkimuksilla tarkkaillaan vesistöjemme tilaa ja niiden muutoksia. Tavoitteena on erilaisin toimenpitein saada alueen vesistöt hyvään tilaan.
Ilmastomuutokseen varautumiseen ja siihen liittyvään tulvariskien hallintaan ja tulvasuojeluun käytettiin 160 000 euroa. Pienempinä, mutta tärkeinä rahavirtoina ovat rakennusperinnönhoitoavustukset sekä erilaiset luonnon- ja lajiensuojeluhankkeet (42 000 + 72 000 euroa). Viime vuonna tuettiin 21:a kulttuurihistoriallisesti arvokasta kunnostushanketta. Taipalsaaren ja Luumäen kunnat tekivät pohjavesien suojelusuunnitelmia 90 000 eurolla vuonna 2016. Vesien hoitoa ja vesistökunnostuksia palvelevia hankkeita toteutettiin 300 000 eurolla. Myös maaseuturahoista tuetaan ympäristöhankkeita, tästä esimerkkinä PISARA-hanke Lappeenrannassa. Kaikkiaan ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojeluun käytettiin 3,8 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
- Ylijohtaja Leena Gunnar, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue, p. 0295 029 136
- Johtaja Satu Mäkelä, elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue, p. 0295 029 147
- Johtaja Jyrki Karhula, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, p. 0295 029 139
- Yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen, maaseutupalvelut, p. 0295 029 078
Maaseudulle miljoonia Kaakkois-Suomessa - Maaseutuohjelman toteutus täyteen vauhtiin
(Tiedote, 14.2.2017)
- Julkaisupäivä
- 28.2.2017