Tiedotteet 2017

Vesien hyvään tilaan edelleen matkaa (Varsinais-suomi, Satakunta)

Pintavesien tila monin paikoin hyvää huonompi

Vesistömme ovat vuosikymmeniä jatkuneen ulkoisen ravinnekuormituksen seurauksena rehevöityneet. Suurena haasteena on hajakuormituksen, erityisesti maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen. Vesistöjen tilaa pyritään parantamaan monin keinoin ja toimenpitein, jotka vaikuttavat kuitenkin hitaasti. Kehitystä hidastavat mm. vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet, merialueilla virtausten mukana kulkeutuvat ravinteet ja ilmastonmuutoksen myötä runsastuneiden sateiden aiheuttama huuhtouma maalta.  Pintavesien tämän hetkinen tilannearvio perustuu v. 2013 valmistuneeseen ekologiseen luokitukseen, joka päivitetään v. 2019 osana vesienhoidon suunnittelua.

Lounais-Suomen vesiä koskevat toimenpiteet kaudelle 2016 - 2021 on esitetty Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa. Merenhoidon toimenpideohjelma koskee Suomen kaikkia merialueita. Toimenpiteiden toteuttamista rahoitetaan monesta lähteestä ja niitä ovat mukana toteuttamassa lukuisat eri tahot.

Maatalouden fosforitase vakiintunut kohtuullisen ylijäämän tasolle, typpitaseessa vaihtelua

Fosforitaseen kehitys on ollut suotuisaa. Viime vuosina ei ole syntynyt 2000-luvun alun kaltaisia ylijäämiä. Typpitaseet näyttävät jäävän korkeamman ylijäämän tasolle. Sääolosuhteet aiheuttavat runsaasti vaihtelua taseissa, mutta merkittävää on myös tilatason vaihtelu. Samoilla tuotantopanoksilla saadaan erilaisilla viljelykasveilla, maalajeilla ja viljelykäytännöillä toisistaan poikkeavia taseita. Neuvonnan ja hyvien tilatasonkäytäntöjen eteenpäin vieminen on keskeistä kuormituksen vähentämisessä.

Ravinnetase kertoo maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta. Taseen avulla voidaan arvioida vesistökuormituksen riskiä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Tasetta voidaan käyttää maatalouden ympäristötuen toimien kohdentamisen apuna.

Pistekuormitus vesiin vähentynyt edelleen  

Yhdyskuntien jätevesien typpi- ja fosforikuormitus on ollut laskeva. Jätevedenpuhdistamoilla ohijuoksutukset ovat yksi haaste, joka ilmenee erityisesti silloin, kun hulevesi- tai vuotovesimäärät ovat suuria. Nämä aiheuttavat ongelmia puhdistustuloksessa tai suoranaista ohijuoksutusta. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla käyttövarmuuden tulisi olla kaikissa tilanteissa luotettava, ja erityistilanteisiin tulee varautua ennalta. Viime vuosina on rakennettu siirtoviemäreitä ja puhdistusta on keskitetty suuriin keskuspuhdistamoihin, joiden käyttövarmuus on pääsääntöisesti parempi kuin pienien laitosten.

Kalankasvatuksen typpi- ja fosforikuormitus on jo pitkään laskenut. Sinisen biotalouden tavoitteiden mukaan myös kalankasvatusta halutaan lisätä. Tulevaisuudessa kalaa viljeltäneen Suomessakin aiempaa enemmän avomerellä kansallisen sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti. Tämä vaatii kalankasvatuksen- ja ruokintatekniikan kehittämistä ulkomeren olosuhteisiin. Saaristomeri on luokiteltu alueeksi, jossa kalankasvatusta ei voida lisätä, mutta olemassa olevia laitoksia voidaan keskittää paikoille, joissa kuormitus olisi vähemmän haitallista.

Teollisuuden ravinnepäästöistä Varsinais-Suomessa pääosa aiheutuu muutaman suuren laitoksen päästöistä. Satunnaiset päästöt ja tuotantomäärän vaihtelu vaikuttavat siten vuositasolla merkittävästi. Satakunnassa teollisuuden merkitys pistemäisenä kuormittajana on suhteessa suurempi kuin Varsinais-Suomessa johtuen alueen teollisuuden erilaisista rakenteista ja erityisesti paperiteollisuudesta.

Pohjavesien tila vakaa, tieto riskialueista kasvanut

Kaikkien pohjavesialueiden tuli EU:n vesipuitedirektiivin mukaan olla hyvässä tilassa vuonna 2015, ja tähän oli mahdollista saada jatkoaikaa vuoteen 2021 tai 2027 saakka. Riskialueita on alueellamme noin 15 % ja huonossa tilassa olevia vielä vajaa 3 % pohjavesialueista. Kaikki pohjavesialueet rajataan ja luokitellaan uudelleen vuosina 2017–2019. Uudessa tarkastelussa huomioidaan myös pohjavedestä riippuvaiset vesiekosysteemit, kuten lähteet.
 

Lisätietoja

       -  Vesienhoidon suunnittelu, luokittelu:  Sanna Kipinä-Salokannel, 0295 022 879
       -  Maatalouden vesikuormitus:  Mikko Jaakkola, 0295 022 870
       -  Pohjavedet:  Maria Mäkinen, 0295 022 913
       -  Teollisuuden kuormitus:  Anna Laiho, 0295 022 889
       -  Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot:  Saila Porthén, 0295 022 905
       -  Kalankasvatus:  Mirva Wideskog, 0295 022 962


Päivitetty