Parempi työelämä!

Valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke

Oikopolut

Parempi työelämä! -hanke tukee ja koordinoi työelämän kehittämistä

Parempi työelämä! -valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke rytmittää kansallista työelämän kehittämistoimintaa, lisäten yhteistyötä ja synergiaetuja eri toimijoiden välillä. Hankkeemme tekee näkyväksi ja kuuluvaksi suomalaista työelämän kehittämistoimintaa, ja tuo uudet hyvät käytännöt työpaikkojen hyödynnettäviksi. Nimensä mukaisesti hankkeen keskeinen tehtävä on valtakunnallisen kehittämisohjelman koordinointi, ja sitä tehdään aktiivisessa yhteistyössä alueellisten työelämätoimijoiden kanssa työelämän, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Parempi työelämä! -hanke on rahoitettu ESR+ -ohjelmasta, ja sen hallinnoinnista vastaa Lapin ELY-keskus. 

” Hankkeen tuloksena työelämän kehittämisen toimenpiteet ​ovat osuvia, kattavia ja työelämää uudistavia.​ "

Nostamme keskusteluun työelämän kehittämisen eri teemoja  

Koordinaatiohankkeena toimimme linkkinä työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan välillä. Tuomme työntekijöiden näkemyksiä ja tarpeita esille. Keräämme arvokasta tietoa verkostoyhteistyön ja vertaisoppimisen kautta, ja nostamme työelämän kehittämisen ajankohtaiset kysymykset valtakunnalliseen keskusteluun.  

Sparraamme ja koordinoimme työelämän kehittämisen hankkeita 

Parempi työelämä! -hankkeemme sparraa ja vauhdittaa muita valtakunnallisia työelämän kehittämisen hankkeita. Olemme mukana hankkeiden koko elinkaaren ajan aina hankehausta vaikuttavuuden arviointiin sekä tuloksista viestimiseen. Kehittämishankkeen kohderyhmänä ovat ohjelmasta rahoitetut valtakunnalliset hankkeet sekä osaltaan myös alueelliset hankkeet.  

Koordinaatiohankkeemme tarjoaa hankkeille tukea tiedolla johtamiseen, verkostotyöhön sekä vaikutusten arviointiin. Lisäksi tuemme työelämän hankkeita viestinnässä ja hyvien käytäntöjen nostamisessa esille, sekä teemme yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten tilaisuuksien järjestämisessä. Osallistumme myös valtakunnallisten hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn.  

Duunataan yhdessä parempi arki! 

Muualla verkossa

  • Kehittämishankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ohjelmasta rahoitetut valtakunnalliset hankkeet sekä osaltaan myös alueelliset hankkeet. Lisäksi kohderyhminä ovat muut kansallisen tason koordinointihankkeet ja niiden verkostot, joilla on vahva yhdyspinta työelämän kehittämisen teemaan (erit. työmarkkinoiden kohtaanto ja jatkuva oppiminen). 

    Hankkeen kohderyhmänä ovat myös työelämätoimijat. Hankkeen yhteistyö eri kohderyhmien kanssa tapahtuu mm. seuraavasti: 


    Valtakunnalliset hanketoteuttajat:

    • Hanketoteuttajien osaamisen nosto ja tietopohjan tarjoaminen tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Hankkeessa tuotetaan, kootaan ja ostetaan tietopaketteja verkostolle ajankohtaisiin teemoihin liittyen, jotta teeman hanketoiminta on osuvaa sekä vaikuttavaa.
    • Hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuminen
    • Yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten tilaisuuksien järjestämisessä
    • Yhteistyö hyvien käytäntöjen osalta - Viestintään liittyvät toimenpiteet
    • Valtakunnallisten hankkeiden tuki ja sparraus yhteistyöalustalla ja erilaisissa tilaisuuksissa 


    Alueelliset hanketoteuttajat:

    • Alueellisia hanketoteuttajia kutsutaan suuraluetilaisuuksiin, joissa nostetaan esille hyviä käytäntöjä sekä yhteiskehitetään alueen erityistarpeisiin liittyviä toimintatapoja yritysten tukemiseen työelämän laadun kehittämisessä
    • Hankekahvit yms. tilaisuudet myös tälle kohderyhmälle
    • Alueiden hyvin käytänteiden kokoaminen ja niiden näkyvyys koordinaatiohankkeen viestinnässä 


    Muut alueelliset toimijat, kuten seudulliset toimijat ELY-keskuksen seudullisten yhteyshenkilöiden sekä Yritys-Suomi yhteyshenkilöiden kautta, TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeilut, hyvinvointialueet, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, työmarkkinajärjestöt, oppilaitokset, kunnat, säätiöt ja yhdistykset ja muut alueelliset työelämätoimijat

    • TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeilut vastaavat omalta osaltaan työpaikkojen tavoittamisesta sekä työelämän kehittämiseen liittyvästä tunnistamisesta yrityskäynneillä. TEpalvelu-uudistuksen 2025 lähtien pääasiallinen vastuu TE-palvelujen tuottamisesta siirtyy kunnille, jolloin myös kunnat tulevat kohderyhmäksi laajemmin.
    • Tiedontuotannon, viestinnän ja markkinoinnin sekä hyvien käytäntöjen osalta keskeistä kohderyhmää
    • kohderyhmissä voi olla myös vieraskielisiä, esim. maahanmuuttajayhdistykset, joiden tarpeita varten huolehdittava tarvittaessa eri kieliversioista viestinnässä, materiaaleissa ja tilaisuuksissa


    Rahoittaja

    • Hankkeen hallinnolliset toimenpiteet ja etenemisen raportointi
    • Osallistuminen teeman hankeinfojen suunnitteluun, markkinointiin ja järjestämiseen
    • Koko teeman hankkeiden etenemisen ja tulosten seuranta ja raportointi
    • Osallistuminen ESR+ Työelämän kehittämisen johtoryhmätyöhön 


    Muut valtakunnalliset toimijat, kuten ministeriöt ja valtakunnalliset kehittämisorganisaatiot (kuten TTL, Jotpa), muut valtakunnalliset koordinaatiohankkeet, RR ELYt, työmarkkinajärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto, työelämän tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ja muut valtakunnalliset työelämätoimijat

    • Yhteistyö työelämän kehittämisen rajapintojen osalta (esim. tiedonvaihto, viestintäyhteistyö, tilaisuuksien järjestäminen)
    • Teemaan liittyvän kehittämisen kokonaiskuvan hahmottaminen
    • Huomion kiinnittäminen lisäksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden mittaamiseen. On ratkaisevan tärkeää, että kohdennetut kehittämistoimet vahvistavat kilpailukykyämme.
    • Osallistaminen toimijoita asiantuntijaryhmätyöskentelyyn
    • Tuotetun tietoaineiston välittäminen ja osaamisen kehittäminen
    • Hyvien käytäntöjen välittäminen työelämään 

  • Päätavoitteena on rytmittää kansallista työelämän kehittämistoimintaa sekä nostaa esille ja pitää yllä sekä valtakunnallista että alueellista keskustelua aina työpaikoille saakka. Nimensä mukaisesti koordinoivan hankkeen keskeinen tehtävä on valtakunnallisen kehittämisohjelman koordinointi, mutta sitä tehdään aktiivisessa yhteistyössä alueellisten työelämätoimijoiden kanssa työelämän, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. 

    Koordinaatiohankkeen viisi tavoitetta ovat: 

    1. Koordinoida ja rytmittää kansallista työelämän kehittämistoimintaa tunnistamalla päällekkäisyyksiä ja luomalla synergiaetuja. 
    2. Valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden toiminnan ja vaikuttavuuden tukeminen ja arviointi.  
    3. Kehittää työelämää, työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketoimijoiden sekä työelämätoimijoiden kanssa tehtävän vahvan verkostoyhteistyön kautta.
    4. Tunnistaa ja levittää uusia työelämää kehittäviä toimintamalleja ja palveluja. 
    5. Viestiä positiivisesti valtakunnallisesta ja alueellisesta työelämän kehittämistoiminnasta.

kuvituskuva

  • Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen 2022 mukaan Suomen tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina vaatimatonta moniin verrokkimaihin nähden ja myös Suomen työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna edelleen kaikkein alhaisin. Toisaalta Suomea koettelee vakava pula työvoimasta, niin ammatillisesta työvoimasta kuin huippuosaajistakin. 

    Talouskasvun, yritystemme kilpailukyvyn, hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden sekä julkisen talouden kestävyyden kannalta riittävä työvoiman saatavuus on oleellista - varsinkin tilanteessa, jossa valtion velkaa on jouduttu kasvattamaan toistuvien kriisien vuoksi. Osaamisen, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ylläpito nousevat keskeisiksi tekijöiksi työllisyyden turvaamisessa. Tarvitsemme työurien pidentämistä työurien alusta, keskeltä ja lopusta. Väestömme ikääntyy ja myös sen vuoksi työelämän ja osaamisen kehittämiseen, työssä jaksamiseen ja työkyvyn tukemiseen on kiinnitettävä huomiota. 

    Työelämässä on entistä vahvemmin otettava huomioon yksilön elämäntilanteet, uran muutokset, yhdenvertainen osaamisen kehittäminen, inklusiivisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä mahdollistettava osatyökykyisten työllistyminen. Kestävän työelämän ja talouden rakenteiden muuttumisen ja teknologisen kehityksen myötä aiempaa keskeisemmässä roolissa ovat yritysten satsaukset toimintatapojen muutoksiin ja henkilöstön osaamiseen.     Kaikkiin näihin haasteisiin vastaamiseksi edellytyksenä nähdään olevan eri hallinnonalojen välinen systemaattinen ja jatkuva yhteistyö.

    Valtakunnallista koordinaatiohanketta tarvitaan tukemaan tätä strategista kehittämistyötä ja tukemaan sekä TEM:n ja STM:n näkökulmien sisällyttämistä valtakunnallisista ja alueellisista ESR-kehittämisohjelmista rahoitettujen hankkeiden tavoitteisiin. Hanketta tarvitaan sekä päällekkäisen toiminnan välttämiseen että synergiaetujen luomiseen rahoituksen ja toiminnan puitteissa. 

    Valtakunnalliselle ja myös alueelliselle kehittämiselle tuotetaan koordinoivan hankkeen kautta lisäarvoa tarjoamalla jalostettua tietoa tiedolla johtamisen pohjaksi, hyviä käytänteitä hyödynnettäväksi, verkostoja ja viestintäosaamista ja -tukea. Valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden yhteistyö mahdollistaa eri kehittämisohjelmien välisen tiedonvaihdon ja hyvien käytänteiden levittämisen. Koordinaatiohanke nostaa myös laajemmin valtakunnalliseen keskusteluun työelämän kehittämisen eri teemoja ja kokonaisuuden tuottamia tuloksia ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 

Päivitetty: 10.12.2024