Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?

Mitä tulee mieleesi EU-rahoitteisista kehittämishankkeista: timanttisen upeat tulokset ja laajalle levinneet hyvät käytänteet, vaiko kenties hankehumppa ja uuvuttava byrokratia kaikkine lomakkeineen? Hienot tulokset jäävät usein ikävien mielikuvien varjoon, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 hankkeille maksettiin rakennerahastorahoitusta yli 2 miljardia euroa¹, ja työllistymiseen, kouluttautumiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviin hankkeisiin osallistui jopa puoli miljoonaa suomalaista. ²

Julkisuuteen on noussut viime vuosina keskustelua hankehumppaan väsymisestä ja rahoituksen saantiin liittyvien haasteiden aiheuttamasta epävarmuudesta. OAJ:n v. 2021 toteuttaman kyselyn mukaan peräti yli puolet opettajista oli harkinnut alanvaihtoa. "Opettajille on tullut paljon sälätyötä, esimerkiksi kirjaamista ja täytettäviä papereita", totesi OAJ:n puheenjohtajana toiminut Olli Luukkainen ja jatkoi: "Ylimääräinen hankehumppa on nyt pistettävä syrjään."³ Asia on huomioitu myös Suomen hallitusohjelmassa, jossa mainitaan opetushenkilöstön hallinnollisen taakan vähentäminen.⁴ Samasta aiheesta on kirjoittanut myös osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:sta, joka esitti myös aiheellisen kysymyksen: mitäpä jos tällä "hallituskaudella emme aloittaisikaan lukuisia hankkeita, vaan kohdentaisimme käytettävissä olevat panokset perustaitoihin?"⁵

Kenenkään työtaakka ei saisi hankkeiden takia kasvaa hallitsemattomaksi. Perustyölle tulisi alalla kuin alalla taata riittävä, pysyvä ja epävarmuuden hälventävä perusrahoitus. Hankkeiden tulisi tukea ja tuoda lisäarvoa perustyön tekemiseen, auttaa parantamaan tuloksia vastaamalla johonkin olemassa olevaan tarpeeseen, ja kasvattaa hyvinvointia – ei lisätä pahoinvointia.

Hankehumpan hallinta

Hankkeiden menestyksekäs ja tuloksellinen toteuttaminen lähtee liikkeelle hyvästä pohjatyöstä ja suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa on hyvä osallistaa laajalti hankkeen teemojen asiantuntijoita parhaan mahdollisen pohjatiedon saamiseksi ja kokonaisuuden hahmottamiseksi. Muutosten tekeminen hankesuunnitelmaan on tässä vaiheessa huomattavasti helpompaa kuin rahoituspäätöksen saamisen jälkeen, jolloin suuremmat muutokset voivat vaatia muutospäätöksen hakemista. Suunnittelun tulisi ulottua myös hankkeen jälkeiseen aikaan saakka: miten hyvät tulokset ja toimintamallit saadaan mukaan pysyvään toimintaan?

Hankehallinto on hyväksyttävä hankkeisiin liittyvänä välttämättömänä "pahana". On ymmärrettävää, että hakemusten laajasta joukosta on pystyttävä joillain kriteereillä määrittelemään rahoitettavaksi valittavat, ohjelmien kriteereihin ja tavoitteisiin sopivat hankkeet sekä valvomaan säännösten noudattamista hankkeiden toteuttamisessa. Selkeät pelisäännöt ja toimivat järjestelmät tarjoavat toteuttajille raamit hankkeiden toteuttamiseen, varmistavat toiminnan läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden, ja auttavat rahoittajia seurantatehtävissään.  - Tuskin kukaan toivoisi hanketoimintaan Villiä länttä, jossa tukirahaa jaeltaisiin ilman kriteerejä, tai hankintoja tehtäisiin naapurin kummin kaimalta, koska sattui sillä hetkellä huvittamaan.

Humppa voi ymmärrettävästi tuntua vaikealta, jos sitä yrittää tanssia cha cha chan askelkuvioin, tai tanssia sitä siinä muiden töiden ohessa vasemmalla jalalla. Osaavan ja motivoituneen hankehenkilöstön turvin hankehallintokin hoituu kuitenkin kuin tanssi vain. Siksi hankkeen henkilöresursointiin kannattaa panostaa ja pitää asiantuntijoista ja osaajista kiinni. Työnantaja voi kasvattaa organisaation pitovoimaa huolehtimalla työsuhteiden jatkuvuudesta ja panostamalla työhyvinvointiin työyhteisössä.

EU-ohjelmakausien taitekohdat haastavat tässä sekä työnantajia ja rakennerahastohankkeissa työskenteleviä. Vaihdosten tulisi sujua jouhevasti – niin, ettei hankkeissa työskentelevien tarvitse taitevaiheissa pureskella kynsiään toimeentulostaan murehtiessaan ja niin, että näiden osaajien työsuhteiden jatkaminen on mahdollista myös työnantajan näkökulmasta. On ymmärrettävää, ettei uusia hankkeita usein pystytä käynnistämään ns. organisaatioiden omalla riskillä. Viivästysten ja katkosten välttämiseksi ennakoinnin ja edellisten kausien taitekohtien haasteista oppimisen tulisi olla uusien ohjelmakausien suunnittelun keskiössä - tämä olisi kaikkien etu, aina rahoittavista tahoista toteuttajiin.

Hankkeiden tulokset jäävät harmillisen usein ”hankkeiden hautausmaalle”. Kannattaa siis jo alkuvaiheessa kiinnittää huomiota myös tulosten vaikuttavuuteen, jatkuvuuteen, tuotetun tiedon löydettävyyteen ja hyödynnettävyyteen sekä suunnitella hyvien käytänteiden levittämisen keinot ja kanavat. Verkostojen voimaa kannattaa hyödyntää koko hankkeen ajan aina suunnittelusta toteuttamiseen ja tulosten levittämiseen saakka. Tulosten jalkauttamisessa monikanavaisella, suunnitelmallisella ja ajan hermolla toimivalla hankeviestinnällä on suuri rooli. (Vinkki: lue lisää vaikuttavasta hankeviestinnästä hankekoordinaattorimme Rauno Jussilan erinomaisesta blogikirjoituksesta: 5 vinkkiä parempaan hankeviestintään.)

Hankehumpan hallinnan summa summarum:

1) ennakoi ja suunnittele yhdessä asiantuntijoiden kanssa, verkostoidu ja hanki sopivia kumppaneita tarvittaessa,

2) huolehdi, että hanke vastaa johonkin olemassa olevaan tarpeeseen,

3) huolehdi, että hanke on hakemasi rahoituksen kriteerien mukainen; hyödynnä tässä alueesi rahoitusasiantuntijoiden osaamista ja kysy rohkeasti neuvoja,

3) resursoi hankkeen substanssi ja hallinto riittävän hyvin - ja pidä osaajista kiinni,

4) viesti aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja monikanavaisesti,

5) hyödynnä verkostoja tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämisessä.

Työelämän kehittämiseen tarjolla runsaasti ESR+ -hankerahoitusta

Työelämän kehittämisen teemaan on varattu yli 27 miljoonaa euroa ESR+ -ohjelmassa tälle rakennerahastokaudelle. Hyvillä hankkeilla voidaan samanaikaisesti lisätä sekä tuottavuutta että työhyvinvointia.  Juuri nyt on meneillään 2. haku, jonka teemana on Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisen palvelusektorin työpaikoilla. Kannustammekin toimijoita hakemaan rahoitusta kehittämishankkeisiin rohkeasti ja hyödyntämään sitä työelämän ketterässä kehittämisessä. – Yksin ei näitäkään töitä tarvitse tehdä; me Parempi työelämä! - valtakunnallisessa työelämän kehittämisen koordinaatiohankkeessa autamme mielellämme työelämän kehittämiseen liittyvien hankeaihioiden parrailussa sekä teemaan liittyvien hankkeiden tuloksista viestimisessä. Tehdään yhdessä suomalaisesta työelämästä maailman parasta!

Tutustu hankehakuilmoitukseen täällä (rakennerahastot.fi).

Työelämän kehittämisen kokonaisuuteen voit tutustua tarkemmin täällä. (rakennerahastot.fi >Toiminta alueilla > Valtakunnalliset teemat > Työllisyys > Työelämän kehittäminen)

Bloggaajana hankekoordinaattori Kirsi Salla.

-

Lähteet:

1 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Vuosikertomus 2022. Tiivistelmä kansalaisille. https://rakennerahastot.fi/documents/91635434/166128802/Vuosiraportti_tiivistelm%C3%A4_2022.pdf/46478abb-e22a-fb9c-5427-79efa5533afa/Vuosiraportti_tiivistelm%C3%A4_2022.pdf?t=1687418334571

2 Ohrankämmen, Milla. Vaikutusten jäljillä – ohjelman arviointi 2021–2027. https://2014-2020.rakennerahastot.fi

3 Kukko-Liedes, Pirkko (2021). Muutama oppilas voi viedä opettajan kaiken huomion ja silloin kärsivät kaikki – säästöt, sälätyö ja hankehumppa rapauttavat koulutyötä. YLE 8.10.2021. https://yle.fi/a/3-12134948

4 Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisu. 2023.

5 Pöntynen, Leena (2022). Hankehumppa seis! Keskitytään perusopetuksessa vahvan perusosaamisen rakentamiseen jatko-opintojen pohjaksi. Teknologiateollisuus, ajankohtaista 14.6.2022. https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/hankehumppa-seis-keskitytaan-perusopetuksessa-vahvan-perusosaamisen-rakentamiseen

Repo, Jasmin (2022). Pelasta kuntasi EU-hankehumpalta. Kuntaliitto, blogikirjoitus 2.6.2022. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2022/pelasta-kuntasi-eu-hankehumpalta

www.rakennerahastot.fi