Tilaa nyt Parempi työelämä! -hankkeen uutiskirje suoraan sähköpostiisi. Näin saat kerran kuukaudessa tuoretta tietoa työelämän kehittämisestä Suomessa sekä menovinkit tapahtumistamme.
Meidän #LupausSuomelleon edistää omalta osaltamme työikäisten toimintakyvyn vahvistamista ja ylläpitoa Suomessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aiheen sisällyttämistä mukaan työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta käytäviin keskusteluihin.
Parempi työelämä = Parempi elämä
Olemme innoissamme saadessamme olla mukana tekemässä tärkeää työtä paremman suomalaisen työelämän puolesta! Parempi työelämä! on valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+).
Tutustu toimintaamme ja ota meihin yhteyttä – Duunataan yhdessä parempi arki!
Ajankohtaista
Duunataan yhdessä parempi arki kehittämällä työelämää vuonna 2025
Vuosi 2025 tuo kolmannen hankehaun myötä uusia valtakunnallisia työelämän kehittämisen hankkeita hankeperheeseemme, jossa tällä hetkellä on kymmenen aloittanutta hanketta kahdesta eri teemasta. Viime vuoden keväällä viisi hanketta aloittivat teemalla” Digitaaliset ja älykkäät teknologiset ratkaisut organisaation uudistumisen tukena” sekä toiset viisi hanketta aloittivat loppuvuodesta teemalla ”Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisen palvelusektorin työpaikoilla”.
Kolmas haku on parhaillaan käynnissä (päättyy 10.2.) teemalla ”Inhimillisesti kestävän työelämän moninaisten ratkaisujen kehittäminen”. Tähän hakuun ehtii vielä hyvin mukaan, joten jos sinulla on idea, niin nyt on mahdollisuus muuttaa suomalaista työelämää hankkeen kautta! Toivomme että hankeideoista syntyy loistavia kehittämisen helmiä pilotoimaan entistä parempia tapoja tehdä työtä inhimillisesti kestävällä tavalla.
Tänä vuonna alkaa myös työelämän kehittämisstrategiatyö, jota työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö alkavat laatia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lähtölaukaus tälle työlle annettiin marraskuussa TYÖ2030 -ohjelman kanssa järjestämässämme Työelämäfoorumissa. Tapahtumassa julkaisimme Nuorten ajatuksia työelämästä -raportin, jonka pohjalta Työelämäfoorumissa syntyi työelämäratkaisuja vastauksena nuorten näkemyksiin. Raportti sekä syntyneet ratkaisut viemme mukaan työelämän kehittämisstrategiatyöhön.
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeemme kevät tulee painottumaan vahvasti jo alkaneiden valtakunnallisten hankkeiden kanssa yhdessä tekemiseen ja heidän kehittämistyönsä tukemiseen parhaimman mahdollisimman osaamisemme avulla. Tavoitteenamme on saada myös hankkeiden kehittämistyön arviointia edistämään laadullinen arviointi määrällisen QWL- arvioinnin rinnalle.
Keväällä jatkuvat tuttuun tapaan kerran kuukaudessa perjantain Pannu kuumana -aamukaffet, jonne ovat kaikki työelämän kehittämisestä kiinnostuneet tervetulleita mukaan. Näissä kohtaamisissa pöyhitään työelämän kuumia perunoita ja etsitään niille arjen ketteriä ratkaisuja. Maaliskuussa tutkimme Paremman työelämän jäljillä – keskustelusarjamme neljännessä jaksossa, miten työurat voivat kulkea moneen suuntaan eri elämänvaiheissa. Tervetuloa mukaan kaikille avoimiin, maksuttomiin tapahtumiimme.
Uusi vuosi tuo aina tulleessaan muutoksia, niin meilläkin. Parempi työelämä! hankkeen kotisivut muuttavat uuteen osoitteeseen helmikuun aikana. Viestimme tästä tarkemmin seuraavassa tammikuun lopussa ilmestyvässä uutiskirjeessämme sekä somekanavillamme.
Uuden vuoden aloittaminen on usein lupausten aikaa. Me päädyimme tiimissä harjoittelemaan taukojen pyhittämistä, sekä sitä että puhumme itsellemme kauniisti joka päivä. Nähtäväksi jää, millainen kokemus työhyvinvoinnille näistä syntyy vuoden aikana. Työn iloa kaikille!
Inhimillisesti kestävän työelämän moninaisten ratkaisujen kehittäminen
Työelämän kehittäminen -teeman kolmas valtakunnallinen hankehaku käynnistyi
Nyt on mahdollisuus muuttaa suomalaista työelämää! Kolmannen työelämän kehittäminen -teeman tavoitteena on luoda inhimillisesti kestäviä ratkaisuja työelämään, jotka parantavat työelämän laatua ja tuottavuutta sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Rahoitettavien hankkeiden tulee keskittyä konkreettiseen kehittämistoimintaan työpaikoilla yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. Hakuaika on 1.11.2024-10.2.2025.
Hankkeiden odotetaan kehittävän uusia ratkaisuja, jotka tukevat monimuotoista työelämää ja parantavat työpaikkojen psykologista turvallisuutta. Tavoitteena on myös löytää uusia työn toteuttamisen tapoja, jotka lisäävät työpaikkojen vetovoimaa ja pitovoimaa.
Hankkeen tulee kohdistua yhteen seuraavista alateemoista:
Julkinen ja kolmas sektori toimintatapojen muutoksessa
Kohtaaminen ja toisilta oppiminen työyhteisöjen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden sekä organisaation ketteryyden lähtökohtana
Hankehaussa tukea noin 10 miljoonaa euroa
Hankehaussa haetaan hankkeita, joiden toiminta tähtää tulosten valtakunnalliseen hyödynnettävyyteen ja skaalattavuuteen. Hankkeiden kehittämistoiminnassa tulee olla mukana työpaikkoja useamman maakunnan alueelta ja kehittämistoimintaan tulee osallistua useita mikro- ja pk-yrityksiä. Hankkeiden toiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta ja tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä. Rahoitusta ei myönnetä yksittäisten yritysten ja organisaatioiden omiin kehittämishankkeisiin eikä niiden perustoimintaan.
Rahoitettavaksi hyväksyttävien hankkeiden hakijoiden tulee täyttää yleiset valintaperusteet. Tarkemmat tiedot haun sisällöstä löytyvät EURA2021-palvelussa julkaistusta hakuilmoituksesta. Rahoitukseen liittyvä hakuinfo järjestettiin 15.11. Katso tunnin mittainen hakuinfon tallenne YouTubesta.
Valtakunnallista työelämän kehittäminen -teemaa toteutetaan osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –rakennerahasto-ohjelman ESR+ -toimenpiteitä. Teema on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kehittämiskokonaisuuden tavoitteet ja sisältö käyvät ilmi Työelämän kehittäminen -teeman kuvauksesta.
Hankkeilla oli haettavana noin 5 miljoonan euron EU-tuki
Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on kasvattaa sekä tuottavuutta että työhyvinvointia yksityisen palvelusektorin mikro- ja pk-yrityksissä. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen pyritään osallistavan organisaatiokulttuurin keinoin. Rahoitettavat hankkeet ovat valtakunnallisia ja niillä kehitetään useita yrityksiä. Hankkeiden toiminta on voittoa tavoittelematonta ja tulokset ovat aina yleisesti hyödynnettävissä.
Parempi työelämä -tiimi sparraa ja koordinoi
Parempi työelämä! -hankkeemme koordinoi suomalaista työelämän kehittämistä sekä sparraa ja vauhdittaa muita valtakunnallisia työelämän kehittämisen hankkeita. Olemme mukana hankkeiden koko elinkaaren ajan aina hankehausta toteutukseen sekä arvioinnista tuloksista viestimiseen.
Koordinaatiohankkeemme tarjoaa valtakunnallisille hankkeille tukea tiedolla johtamiseen, verkostotyöhön sekä vaikutusten arviointiin. Lisäksi tuemme työelämän hankkeita viestinnässä ja hyvien käytäntöjen nostamisessa esille.
Nuoret toivoivat inhimillistä ja joustavaa työelämää
Työelämä ja töihin pääsy on nuorille tärkeää ja työelämältä he odottavat ihan tavallisia asioita. Tämä käy ilmi lähes 400 nuoren näkemyksistä, joita keräsimme valtakunnallisesti syksyn aikana. Nuorten mielipiteet koottiin Nuorten ajatuksia työelämästä -raportiksi, jonka julkaisimme osana Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumaamme. Työelämäfoorumin järjestimme yhteistyössä TYÖ2030-ohjelman kanssa.
Työelämältä halutaan ihan tavallisia asioita
“Haluaisin että työelämästä olisi minulle muutakin hyötyä kuin vain rahallista. Työtä jossa voisin vaikuttaa ja minun työpanostani arvostettaisiin.”
Nuoret toivovat inhimillistä otetta ja oppimismahdollisuuksia työelämään. Työelämän toivotaan tarjoavan paikan, jossa voi olla oma itsensä ja tuoda osaamisensa esille, myös aivan siinä työuran alussa. Vakautta, pysyvyyttä ja tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä pidetään erittäin tärkeinä. Esihenkilön tuki, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja yhteisöllisyyden ilmapiiri koetaan keskeisinä tekijöinä jaksamisen tukemisessa.
“Hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä, nykyaikaista johtamista, ja arvoltaan sellaista työpaikkaa, missä kaikki otetaan huomioon.”
– Nämä nuorten omat odotukset ovat osittain ristiriidassa sen julkisen keskustelun kanssa, missä nuoret on osittain tarkoituksenhakuisestikin kuvattu ikään kuin ulkoavaruudesta työelämään putkahtavina kummajaisina, joiden työhön liittyvät arvot, asenteet, odotukset ja toiveet ovat kuin vieraalta planeetalta, Sitran tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää kuvailee Työelämäfoorumin paneelikeskustelussa.
Samaa ajatusta tuo esille myös Parempi Työelämä! -koordinaatiohankkeemme projektipäällikkö Tiina Lintunen:
–Nuorten vastauksista nousi ehkä yllätyksenäkin, että eivät he toivo mitään ihmeellistä ja erityistä, vaan aivan tavallista työelämää, jossa tulisi nähdyksi ja osaksi työyhteisöä. On tärkeää ymmärtää ja ottaa huomioon nuorten toiveet ja huolet työelämästä, silloin meillä on mahdollisuus myös tehdä työelämästä kaikille kestävää. Paras työelämä tehdään yhdessä kehittäen ja laajasti keskustellen.
– Tämä jännite nuorten omien odotusten ja heistä julkisuudessa esitetyn kuva välillä alleviivaa tulevaisuusvallan laajentamisen tärkeyttä. Sitä, että nuoret saavat äänensä kuuluviin niissä keskusteluissa, jotka käsittelevät heidän oman tulevaisuutensa kannalta keskeisiä kysymyksiä, Tähkäpää jatkaa.
Lisää nuorten ääntä työelämän kehittämistyöhön
Tulevaisuuden työelämä rakennetaan nyt ja siihen tarvitsemme nuorten äänen kuulemista, sillä juuri he ovat tulevaisuuden työelämän tekijöitä.
–Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan heillä on erilaisia odotuksia, toiveita ja huolia. Monimuotoistuvassa työelämässä läpileikkaavana teemana nuorten raportilta nousee tärkeä toive yksilöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Nuori haluaa tulla hyväksytyksi omana itsenään, kertoo TYÖ2030 ohjelmajohtaja Sanna Kulmala.
Nuorten ajatuksia työelämästä -raportin näkemykset ja Työelämäfoorumissa syntyneet ratkaisut viedään vuonna 2025 alkavaan työelämän kehittämisstrategiaan, jota työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö alkavat laatia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– On tärkeää, että raportissa ja Tulevaisuusfoorumissa nuoret pääsevät itse kertomaan omista työelämään liittyvistä ajatuksistaan, mutta se ei vielä riitä – meidän aikuisten on myös kuultava mitä nuorilla on sanottavana, Tähkäpää muistuttaa.
*Kursiivilla olevat tekstit ovat suoria lainauksia Nuorten ajatuksia työelämästä -raportista.
Kuva: Jeesi Kalombo.
Valtakunnallinen TyhyTeko -hanke vie tutkimusretkelle marata-alan tulevaisuuteen
Digitalisaatio muovaa maailmaa, ja tekoäly sekä robotiikka ovat tulleet vauhdilla osaksi arkeamme. Valtakunnallinen kuuden toteuttajan TyhyTeko-hanke kutsuu matkailu- ravitsemus- ja talousalan mikro- sekä pk-yritykset mukaan yhteiselle tutkimusretkelle uudistamaan toimialaa ja vastaamaan marata-alan muuttuviin työelämän vaatimuksiin.
Valtakunnallinen ESR+ -hanke TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla käynnistyi syyskuussa, ja jatkuu kesäkuun 2027 loppuun saakka. TyhyTeko-hankkeen avulla edistetään avointa vuoropuhelua marata-alan työntekijöiden ja johdon välillä, ja tarjotaan työkaluja osaamisen ja toimintatapojen jatkuvaan yhteiskehittämiseen.
Yritysrekry: Ennakoi tulevaisuuden muutokset ja ilmoittaudu mukaan hankkeeseen!
Lähde hankkeen matkassa tutkimusretkelle selvittämään yhdessä, miten uusien teknologioiden hyödyntäminen voi parantaa työntekijäkokemustanne. Ensimmäiset yrityskohtaiset TyhyTeko-kokeilut aloitetaan jo marraskuussa 2024. Lue lisää Jamkin verkkosivuilta.
Mitä yritykset hyötyvät osallistuessaan hankkeeseen?
• oppivat ymmärtämään henkilöstön työhyvinvoinnin kehityskohteita sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä
• saavat asiantuntijatukea yrityksen tilanteeseen sopivan kokeilun suunnitteluun ja toteutukseen sekä seuraaviin askeliin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edelleen kehittämiseksi.
• pääsevät verkostoitumaan ja vertaisoppimaan muiden kokeiluun osallistuvien yritysten kanssa.
Yrityskokeilujen oppien avulla kootaan yleisesti hyödynnettäväksi työkirja alan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Työkirjan sisältämien työkalujen kautta johto ja esihenkilöt tunnistavat henkilöstön kanssa yhdessä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta kriittisimmät kohdat yrityksessä sekä valitsevat oikeat keinot lähteä ratkaisemaan tunnistettua ongelmaa tekoälyn tai robotiikan avulla.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajina Lapin, Savonia, Seinäjoen, Tampereen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut. Lisäksi hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Suomen Restonomit ry:n kanssa.
Työelämäfoorumia varten selvitettiin laajasti nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia
Millainen on hyvä esihenkilö tai työnantaja? Millaisen työn haluaisit tulevaisuudessa? Mikä työelämässä pelottaa? Esimerkiksi tällaisten kysymysten kautta kuulostelimme eri taustoista tulevien nuorten näkemyksiä työelämästä ympäri Suomea järjestetyissä työpajoissa.
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa työpajoja, jotka tarjosivat nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itse työelämän kehittämiseen. Elo-lokakuun aikana järjestetyissä työpajoissa nousi keskusteluun muun muassa nuorten odotukset työelämästä. Tärkeänä nähtiin työn joustavuus ja perehdytyksen merkitys, kannustava työilmapiiri sekä mahdollisuus oppia.Työpajoissa tavoitimme lähemmäs 400 15-29-vuotiasta nuorta.
Työpajoissa saatu tieto osaksi työelämän kehittämisstrategiaa
Työpajoista kerätyt nuorten näkemykset koostetaan raportiksi, joka julkaistaan Työelämäfoorumi -tapahtumassa 20.11.2024. Tapahtumassa tuloksista keskustellaan yhdessä nuorten, työelämävaikuttajien sekä nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Työpajoissa kerättyjä tietoja sekä Työelämäfoorumissa kehitettyjä ratkaisuja tullaan hyödyntämään ESR+ kehittämistyössä sekä kytkemään osaksi työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää työelämän kehittämisstrategiaa.
Työelämäfoorumi 2024 on vuoden mielenkiintoisin työelämän keskustelutapahtuma, joka kokoaa yhteen työelämän keskeiset toimijat ajankohtaisen aiheen ympärille. Vuonna 2024 tapahtuma keskittyy avaamaan keskustelua ja hakemaan ratkaisuja työelämän kehittämiseen nuorten näkökulmasta. Tapahtuma järjestetään kutsuvierastilaisuutena Helsingin Pikku-Finlandialla, sekä kaikille avoimena verkkotapahtumana. Ensimmäinen Työelämäfoorumi järjestettiin vuonna 2022.
Ilmoittaudu kaikille avoimeen ja maksuttomaan, vuoden mielenkiintoisimpaan työelämätapahtumaan tapahtuman nettisivujen kautta www.tyoelamafoorumi.fitai seuraa tapahtumaa Yle Areenassa.
Haltiamaa Islannin työelämässä korostui yhteisöllisyys ja työtyytyväisyyteen panostaminen
Islanti on tunnettu rohkeista työelämänavauksistaan, joten me lähdimme tutustumaan islantilaisten toimiviin työelämän käytänteisiin ja arvioimaan niiden sopivuutta suomalaiseen työelämään. Mukanamme benchmark-matkalla olivat ohjaavien ministeriöiden edustajat sekä ohjausryhmän puheenjohtajisto.
Tutustuimme muun muassa julkisen puolen työelämän kehittämistyöhön Islannin pääministerin kanslian ihmisoikeuksien ja tasa-arvon osastolla, Reykjavikin kaupungin esihenkilöiden koulutukseen, sekä puheeksi ottamisen valmennukseen sekä Business ja Innovation Center Groskan yrittäjyys- ja startup-kulttuuriin. Yksityiseltä puolelta Garri ja NetApp esittelivät palkkatasa-arvomallejaan ja työhyvinvointia edistäviä käytäntöjään.
Vierailimme myös AOSH:ssa (Administration of Occupational safety and health) jossa keskityttiin luottamuksen, työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä Islannin poliisilla, missä saimme oppia heidän työparimallistaan, missä kouluttamaton ja koulutettu poliisi toimivat työparina.
Saimme myös kattavan esityksen maan suurimmalta työntekijäliitto VR:ltä, heidän järjestämästä työhyvinvointikyselystä, jonka tulosten perusteella palkitaan maan parhaat työnantajayritykset.
Pannu kuumana -verkostomme on suunnattu työelämän kehittämisestä innostuneille ja sen tavoitteena on saada arjen työelämän ääntä esille. Toivomme, että tulet mukaan avoimin mielin keskustelemaan ja kehittämään kanssamme maailman parasta työelämää.
"Kohtaamisten keskustelun aihe selviää vasta paikan päälle tultaessa, kun kahvipannu jo porisee", kuvailee Pannu kuumana -keskustelua luotsaava Tiina"Tintti" Lintunen.
Ota siis kupponen kahvia mukaasi ja tule linjoille.
Työmyyrä labyrintissa – kuinka moneen suuntaan työura saa viedä?
Keskustelusarjan neljännessä jaksossa, 12.3.2025, pohditaan tulevaisuuden työuria: Minkälaisia työuria tulevaisuuden työelämä meille tarjoaa? Ketkä vaikuttavat uravalintoihimme? Voiko urallaan edetä myös sivusuunnassa tai alaspäin?
Jaksossa herättelemme kuulijoita pohtimaan työyhteisötaitoja useammasta näkökulmasta sananvalmiiden ja mielenkiintoisten puhujien avulla.
Ilmoittautuminen tapahtuu rekisteröitymällä tapahtumaan. Kaikissa tapahtumissamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.Tervetuloa paremman työelämän jäljille 12.3.2025 klo 15-16!ILMOITTAUDU TÄSTÄ
Kävimme tutustumassa Reykjavikissa islantilaiseen työelämään, koska tuo tuulinen maa keskellä valtamerta on onnistunut kehittämään työelämää pitkäjänteisesti, mutta rivakasti. Tässä blogissa kokoan kaikista tutustumiskohteistamme neljä yhteistä tekijää, jotka tekevät Islannista aivan erinomaisen esimerkin arkisista käytänteistä, joilla tehdä parasta työelämää. Lainaan näissä nostoissa Nalle Puhin kirjaa ”Pieni kirja viisaudesta”, sillä näissä viisaan pienen karhun pienissä arjen näkökulmissa on ripaus islantilaisen työelämän oppeja. Lopuksi vielä kerron aineksia onnistuneen oppimismatkan reseptiin. Lue lisää
Islantilainen elämänasenne ”Þetta Reddast” – kaikki järjestyy, nosti mieleeni suomalaisen sisun. Eikö näissä kahdessa ole jotain samaa?
Pääsin osallistumaan Parempi työelämä! – koordinaatiohankkeen järjestämälle benchmark-matkalle Islantiin elokuussa 2024. Tavoitteena oli nähdä ja kuulla islantilaisen työelämän käytänteitä ja mahdollisesti tuoda niitä Suomeen.
Saimme etukäteen omat matkakirjat. Ensimmäinen kysymys oli: ”Mitä haluan oppia tällä matkalla? Mitä tavoittelen, mitä tietoa erityisesti?” Kirjoitin seuraavasti: ”Luulen, että samanlaista toimintaa on Islannissa kuin Suomessakin. Tapa toteuttaa vaihtelee. Miten hyvän tavan, joka saattaa olla kulttuurisidonnainen, pystyy kytkemään Suomen tilanteeseen. Koko yhteiskunnan asennetta ei muuteta kerralla. Suuntaa voi kuitenkin muuttaa. Siihen tarvitaan uskallusta, yhteistyötä ja tahtoa.
Mitä minulle jäi Islannin vierailukohteista mieleen? Lue lisää Päivin blogista
Tallink Siljan paremman työelämän tekoja
Tallink Siljan risteilyt ovat täynnä unohtumattomia elämyksiä ja ilon hetkiä, mutta ilo ei rajoitu pelkästään asiakkaiden matkoihin. Ilo ja hyvinvointi ovat yhtä lailla läsnä meidän maatyöntekijöiden arjessa! Tämän vuoden loka-marraskuussa vietimme jo viidettä kertaa mielenterveys- ja hyvinvointikuukautta – täynnä tekemistä, joka toi positiivista energiaa jokaisen työpäivään, ehkä jopa jokaiseen työpäivään.
Lue Marikan blogista, millaisia tapahtumia ja tempauksia mielenterveys- ja hyvinvointikuukausi toi tullessaan, ja varasta vapaasti parhaat kohokohdat omalle työpaikallesi.