Rahoitusta porotalouden, luontaiselinkeinojen ja koltta-alueen kehittämistoimintaa koskeville tutkimushankkeille (Lappi)

Vuoden 2019 tutkimushankehaussa tuli vireille kymmenen hakemusta, joista kaksi haun painopisteitä parhaiten toteuttavaa hanketta rahoitettiin. Haussa saatiin paljon laadukkaita hankehakemuksia, mutta käytettävissä oleva määräraha rajoitti rahoitettavien hankkeiden lukumäärää. Lapin ELY-keskuksella on vuosittain käytössä noin 350 000 euroa porotalouden, luontaiselinkeinojen ja koltta-alueen kehittämistoimintaa edistävien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Hankkeet rahoitetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera).

Rahoitetut tutkimushankkeet:

Luonnonvarakeskus: Porojen talviruokintatapojen vaikutus mikrobiomiin sekä vaadinten ja vasojen terveyteen

• 1.10.2019 – 30.10.2022
• Kokonaiskustannusarvio 364 626 €
• Avustus 255 238 €
• Hankkeessa verrataan kokeellisesti kahta talviruokintamenetelmää: tarharuokintaa ja maastoruokintaa poron suoliston mikrobiomiin ja terveyteen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tarkkaa ja mitattua tutkimustietoa eri talviruokintamenetelmien ja ravinnon koostumuksen ylisukupolvisesta vaikutuksesta porojen suoliston mikrobiomin rakenteeseen ja sitä kautta porojen terveyteen, immuniteettiin, aineenvaihduntaan ja kasvuun. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa, josta on suoraa hyötyä poronhoitajille, eläinlääkäreille, rehunvalmistajille ja tiedeyhteisölle. Hankkeen tulokset julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa ja niistä tiedotetaan sidosryhmille tapaamisissa.

Kolttakulttuurisäätiö: Kolttasaamelainen kalastuskulttuuri – perinteisen tiedon merkitys, tallentaminen ja hyödyntäminen koltta-alueella

• 14.10.2019 – 14.4.2021
• Kokonaiskustannusarvio 86 380 €
• Avustus 86 380 €
• Hankkeen tavoitteena on selvittää kolttasaamelaisten kalastusperinteen nykytilaa sekä tutkia ja tallentaa kolttasaamelaisten perinteistä tietoa kalastuksesta. Hankkeen tavoitteena on tuoda uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää muu muassa kalastonhoitosuunnitelmien tekemisessä sekä kalastuksen rajoitusten ja lupakäytäntöjen suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena on myös tallentaa eri kolttaperheiden perinteiset, vakiintuneet kalastuspaikat sekä niissä mahdollisesti vuosien saatossa tapahtuneet muutokset. Hankkeen tuloksena syntyy suomen- ja koltansaamenkielisitä video- ja ääninauhamateriaalia kolttasaamelaisesta perinnekalastamisesta sekä koltansaamenkielistä kalastamiseen liittyvää sanastoa. Materiaalia voidaan hyödyntää muun muassa kielenopetuksessa ja muussa kielenelvytystyössä. Lisäksi syntyy selvitys kolttasaamelaisten perinteisitä kalastuspaikoista. Hankkeen tulokset julkaistaan Kolttakulttuurisäätiön www-sivuilla.

Tutkimusrahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa tai tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusrahoitusta on haettavana vuosittain tammi-maaliskuussa. Haussa on painopisteet, joihin liittyviä hakemuksia haetaan ensisijaisesti rahoitettavaksi.

Vuoden 2019 haun painopisteinä olivat 1) Ruokinnan vaikutus poron hyvinvointiin ja terveyteen 2) Eri maankäyttömuotojen kumulatiivinen vaikutus poronhoitoon ja luontaiselinkeinoihin sekä poronhoitokulttuuriin 3) Poronhoidon ja luontaiselinkeinojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen - yhteenveto olemassa olevasta tutkimustiedosta ja toimenpide-esitykset haitallisten vaikutusten minimoimiseksi 4) Kolttaelinkeinojen kehittäminen ja kolttakulttuurin säilyttäminen.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Inka Ahonen, puh. 0295 037 096
ryhmäpäällikkö Anne Ristioja, puh. 0295 037 118
[email protected]