- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2015
Täplärapu elvytti ravustuskulttuurin mutta on iso riski jokiravulle (Pohjois-Savon ELY-keskus)
Ravustuskausi alkaa tiistaina 21.7. klo 12, ja tuhansilla Järvi-Suomen kesämökeillä nautitaan ensi viikolla jälleen rapuherkkuja.
Suurin osa Järvi-Suomen rapusaaliista on täplärapua, ja pääosa pyydetään Hämeen ja Pirkanmaan suurista reittivesistä. Parhaat jokirapukannat ovat pienissä latvavesissä, ja eniten niitä saadaan Keski-Suomesta.
Täplärapu kotiutettiin Suomeen rapuruton jo yli sata vuotta sitten tuhoamien alkuperäisten jokirapukantojen tilalle. Täpläravun myötä ravustuskulttuuri on noussut uuteen kukoistukseen. Suomessa on jo yli 100 000 ravustajaa, ja joka kolmas suomalainen syö kotimaisia rapuja. Rapusaaliin arvo on huomattavan suuri, ja myös monet kaupalliset kalastajat saavat ravustuksesta lisätuloja.
Rapuja ei saa siirtää uusiin vesiin ilman ELY-keskuksen lupaa
Täpläravun menestyksen kääntöpuolena on jokiravun ahdinko. Käytännössä kaikki täplärapukannat kantavat jokiravulle tuhoisaa rapuruttoa, vaikka eivät itse siitä välttämättä kärsikään. Siksi on erittäin tärkeää, ettei täplärapuja summittaisesti siirretä uusiin vesiin.
Kalastuslain mukaan täpläravun kotiutusistutukseen tarvitaan aina ELY-keskuksen lupa. Luvan myöntämisen ehtona on, ettei elinvoimaisia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja vaaranneta. On syytä huomata, että lupa tarvitaan myös jokirapujen siirtoistutukseen. Luvaton istutus on rikoslain mukaan rangaistava teko.
Rapuruton torjumiseksi on syytä käyttää vain pakastettuja tai pyyntivesistöstä kalastettuja syöttejä. Rapuja ei myöskään pidä sumputtaa muualla kuin pyyntivesistössä, eikä pyydyksiä tulisi siirtää vesistöstä toiseen. Jos siirto on välttämätöntä, on pyydykset desinfioitava asianmukaisesti.
Alueelliset suunnitelmat ohjaavat rapukantojen hoitoa
Viime vuonna hyväksytyssä kansallisessa rapustrategiassa edellytetään, että kalastusalueet laativat yhteistyössä viranomaisten kanssa suunnitelmat ohjaamaan rapukantojen hoitoa. Tavoitteena on erityisesti säilyttää ja elvyttää jokiravun kantoja. Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnalliset suunnitelmat ovat parhaillaan viimeisteltävänä. Hämeeseen ja Pirkanmaalle suunnitelma laadittiin jo vuonna 2002.
Täplärapuhavainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaalissa
Täplärapu on Suomessa vieraslaji, jonka levinneisyyttä viranomaiset seuraavat raputalouden suunnittelua ja hoidon ohjausta varten. Havainnot uusista luvattomiin istutuksiin perustuvista täplärapuesiintymistä voi ilmoittaa suoraan ELY-keskukselle tai vieraslajiportaalissa www.vieraslajit.fi.
- Kansallinen rapustrategia (mmm.fi)
Lisätiedot:
Etelä-Savo: kalastusbiologi Teemu Hentinen, p. 0295 024 037
Häme ja Pirkanmaa: kalastusbiologi Hannu Salo, p. 0295 025 095
Keski-Suomi: kalatalouspäällikkö Matti Sipponen, p. 0295 024 600
Pohjois-Karjala: kalatalousasiantuntija Heli Peura, p. 0295 026 188
Pohjois-Savo: kalatalousasiantuntija Kari Kosunen, p. 0295 026 585
- Julkaisupäivä
- 17.7.2015