Tiedotteet 2017

Kiskonjoen alueella tapahtuneiden ympäristövahinkojen vaikutuksia selvitetty, puhdistustyöt jatkuvat (Varsinais-Suomi)

Kiskonjoen öljyvahingon puhdistustyöt ovat edenneet, jokeen levinneen öljyn lopullisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta jäiden lähdön jälkeen

Salon kaupungin Perniössä 26.1.2017 tapahtuneen öljyvahingon puhdistustyöt maaperän osalta on saatu päätökseen. Öljyvahingossa Kiskonjokeen levinnyttä öljyä on poistettu merkittävä määrä imemällä loka-autoon sekä jonkin verran imeytyspuomeilla. Kiskonjoesta otettujen vesinäytteiden analyysitulosten perusteella öljyä on edelleen Kiskonjoessa vahinkopaikan läheisyydessä. Kauempana, noin 500 m etäisyydellä vahinkopaikasta sekä tästä alavirran suuntaan öljyä ei ole toistaiseksi enää havaittu. Vahinkopaikan läheisyydessä olevan öljyn arvioidaan olevan veden pintaosassa jään alla ja jäähän sitoutuneena. Öljyn leviämistä rajoittavat puomitukset ovat joessa toistaiseksi. Pakkasten jatkuessa öljyn leviämisriskin vähenee, mutta tilannetta seurataan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johdolla säännöllisesti ja lämpötilan noustessa varaudutaan aktiivisia torjuntatoimenpiteitä taas jatkamaan. Jäiden lähtö Kiskonjoessa ajoittuu yleensä maaliskuun loppupuolelle.

Aijalan kaivosromahduksesta ei haitallisia vaikutuksia Kiskonjokeen

Kiskon Aijalan vanhan kaivoksen maanalaisten kaivoskuilujen 8.2.2017 tapahtuneen romahduksen seurauksena kaivoksesta tulvi vettä arviolta n. 1700 m3, josta valtaosa päätyi läheisille pelloille ja edelleen Kiskonjokeen. Kaivoksesta kovalla paineella purkautunut vesi toi mukanaan myös kiviä ja maa-ainesta, jotka levisivät purkupaikan lähistölle jäätyneen maan päälle. Lähialueille levinneestä maa-aineksesta otetuissa maaperänäytteissä oli odotetusti sulfidimalmille tyypillisiä metalleja; arseenia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Maa-aineksen metallipitoisuudet olivat korkeita sortumakohdan läheisyydessä ja huomattavasti matalampia peltoalueilla. Sortuman yhteydessä ympäristöön levinneiden metallipitoisten maa-ainesten poistotyö käynnistyy lähiaikoina ja saataneen jäätyneen maan päältä onnistuneesti toteutettua.

Mahdollisten vesistövaikutusten selvittämiseksi otettiin Kiskonjoesta vesinäytteet kaikkiaan viidestä kohtaa 9.2. ja 10.2. Vertailunäytepiste oli hieman kaivokselta laskevasta ojasta ylävirran suuntaan ja alin aivan joen alajuoksulla. Lisäksi itse kaivoskuilusta otettiin vesinäytteet.

Useimpien raskasmetallien (arseeni, kadmium, koboltti, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki) pitoisuudet olivat kaivoskuilun vesinäytteessä kohonneita. Suhteellisesti eniten vedessä oli sinkkiä. Kohonneet pitoisuudet johtuvat siitä, että alueen kallioperä sisältää runsaasti metalleja, mikä on aikanaan ollut syy kaivoksen perustamiselle. Myös sulfaatin määrä oli kaivosvedessä korkea.

Jokivedessä raskasmetallien ja sulfaatin pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Saarenjärven yläpuolisella pisteellä olivat eräiden metallien pitoisuudet 9.2. ja Kiskonjoen alajuoksulla 10.2. hieman korkeampia kuin muilla jokipisteillä, mutta kuitenkin Kiskonjoen normaalin vaihteluvälin sisällä.

Veden pH eli happamuus oli sama ja lähellä neutraalia sekä kaivosvedessä että kaikissa jokipisteissä. Kaivosveden ravinnepitoisuudet olivat selvästi alempia kuin joessa.

Kaivoksen vedestä analysoitiin myös suuri määrä haitallisia orgaanisia aineita, kuten PAH-yhdisteet, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Kaikkien pitoisuudet olivat alle määritysrajan lukuun ottamatta kahta yksittäistä PAH-yhdistettä, joiden niidenkin määrät olivat pieniä.

Tulosten perusteella kaivoksesta jokeen kulkeutunut vesi sekoittui tehokkaasti jokiveteen, eikä sillä todennäköisesti ole ollut haitallisia vaikutuksia jokeen ja sen eliöstöön.
 

Lisätietoja:

Öljyvahingosta:
Varsinais-Suomen ELY-keskus: Kimmo Pakarinen, puh. 0400 858 362
Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Petri Nenonen, puh 02 2633 1483

Kaivosalueen vahingosta:
Varsinais-Suomen ELY-keskus: Janne Suomela, puh. 040 769 9072
Salon kaupunki: Pirkko Paranko 044 778 7800 ja Hillevi Lehto 044 778 7805


Päivitetty