Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä pohti metsätalouden vesistövaikutusten vähentämistä (Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä kokoontui 29.11.2023 erityisteemalla metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen. Vesienhoitoalueen koordinaattori Kimmo Aronsuu ja biologi Mirja Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta esittelivät kuultavana olevia vesien- ja merenhoidon suunnitteluasiakirjoja.

Seuraavan vesienhoitokauden 2028–2033 keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta   on mahdollista antaa palautetta lausuntopalvelu.fi-palvelussa 17.6.2024 saakka.  Palautteella voidaan vaikuttaa vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laadintaan. Lisäksi kuultavana on 15.3.2024 saakka on Suomen meriympäristön tila 2024, jossa kootaan näkemyksiä meriympäristön tila-arviosta, hyvän tilan määrittelystä ja tilatavoitteista.

• Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella 2028-2033 (lausuntopalvelu.fi)
• Suomen meriympäristön tila 2024 (lausuntopalvelu.fi)

Vesienhoidon yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi on esitetty valuma-aluelähtöistä vesien ja kuormituksen hallintaa muuttuvassa ilmastossa. Metsätalouden osalta huomiota tulisi kiinnittää erityisesti tutkimustietoon ja suosituksiin perustuvien käytäntöjen laajempaan omaksumiseen sekä vesien tummumiskehitystä hillitsevien keinojen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä esitteli puheenvuorossaan viimeaikaisia tutkimustuloksia metsätalouden vesistövaikutuksista. Pohjaveden kohoaminen lähelle maanpintaa lisää ravinteiden, orgaanisen hiilen ja raudan huuhtoutumista ojitetuilta metsätalousalueilta. Riittävän puustotilavuuden säilyttäminen metsänuudistamisessa erilaisin peitteisin hakkuumenetelmin auttaa ylläpitämään pohjaveden pinnan tasolla, joka turvaa puiden kasvun ilman ojittamista. Ojituksessa tehokkain vesiensuojelukeino on matala ojasyvyys ja vain tarpeellisten ojien perkaus. Tuhkalannoituksella voidaan tehostaa sekä kuivatusta että metsänkasvua.

Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Ilkka Herukka kertoi tutkimustulosten jalkautuvan vikkelästi Metsähallituksen sisäisiin ohjeisiin esimerkiksi tutkimuskumppanuuksien kautta. Kunnostusojitusten määrän Herukka kertoi vähentyneen kymmenesosaan viimeisen 15 vuoden aikana. Metsähallituksella on turvemaiden jatkuvapeitteisen metsänkasvatukseen liittyviä tulostavoitteita, ja tähänastiset kokemukset ovat olleet hyviä. Metsähallituksessa on myös varaa kokeilla ja epäonnistuakin.

MetsäGroupin operaatioasiantuntija Esa Huotari kertoi, että myös heillä henkilöstöä koulutetaan uusiin ohjeisiin. Hänen mukaansa ajatusta myös metsänomistajakunnassa tulee muuttaa ojien kaivamisesta ”varman päälle” kohti hienovaraisempaa metsien käsittelytapaa.

Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä Metka astuu voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Suomen Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen kertoi uuden kannustejärjestelmän heijastelevan asenneilmapiirin muutosta. Hän totesi, että vaikka uuden kannustejärjestelmän työlajit ovat toimijoille tuttuja, uusi suometsänhoidon valuma-aluetason suunnittelu ja keskeisten maanomistajien mukaan saaminen yhteissuunnitteluun on kuitenkin iso haaste.

Ylitarkastaja Jaana Rintala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertasi ELY-keskuksen työtä vesilain mukaisten ojitusilmoitusten käsittelyssä. Ojitusilmoitus on tärkeä ennakkovalvonnan väline, jossa tarkastellaan ojituksen vaikutuksia ja edellytetään tarvittaessa lisäselvityksiä tai -toimia. ELY-keskukset valmistelevat avointa koko maan kattavaa kartta-aineistoa metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä, jonka avulla voidaan kohdentaa vesiensuojelutoimia kaikkein tarpeellisimmille kohteille.

Alustusten pitäjät pääsivät jakamaan paneelikeskustelussa ajatuksiaan metsätalouden vesiensuojelun osaamisesta, tiedon välittymisestä ja vesienhoidon keinoista. Keskustelijat totesivat ytimekkäästi, että kaikkein tehokkain vesiensuojelukeinoja ovat kaivamaton oja. Kokouksen osallistujat pohtivat, että tietoa metsänomistajille pitäisi levittää monen kanavan kautta ja tarjota sitä myös yleiseen keskusteluun. Osallistujien mukaan ELY-keskuksella on tärkeä rooli suunnittelijoiden ohjauksessa. ELY-keskukselta toivottiinkin edelleen aktiivista roolia ja riittäviä resursseja ohjaukseen, lausuntoihin ja tiedonvälitykseen.

• Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja ja alustukset

Seuraavan kerran vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoontuu keväällä 2024, jolloin pureudutaan maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseen.