Uutisrysä: Kalatalous laajasti mukana hallitusohjelmassa
Petteri Orpon hallitus jatkaa edeltäjänsä linjalla ja näkee kalatalouden kehittämisen vähintään yhtä tärkeänä, jos mittarina käytetään hallitusohjelman kirjauksia. Vapaa-ajan kalatalous, kalavarojen hoito ja kalatalouden elinkeinot ovat ohjelmassa vahvasti mukana.
Hallitusohjelma sisältää uusia kalatalouden tavoitteita sekä jatkoa edellisellä hallituskaudella aloitettuihin kehittämisohjelmiin. Kotimaisen kalan edistämisohjelma, Nousuohjelma ja kalastusmatkailun kehittäminen jatkuvat edelleen. Ohjelmaan kuuluu myös vesilain uudistaminen sekä aluehallinnon uudistus, joka saattaa vaikuttaa myös kalatalouden tehtävien hoitoon alueellisesti.
Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä, parantamalla vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Kotimaisen kalan käytön lisäämisellä arvioidaan olevan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia sekä tavoite lisätä kalan käytön omavaraisuusastetta.
Nousu-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan ohjelma koskemaan myös alasvaellusta ja seurantaa. Nousu-ohjelma on edennyt hyvin. Järvi-Suomessa on vireillä yli 50 nousuohjelmaan kuuluvaa kalan kulkua edistävää hanketta, joista suurin osa koskee pieniä nousuesteitä, Huomattavin padon purkuhanke oli viime vuonna Sysmän Virtainkoskella.
Kalastusmatkailussa nähdään runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kalastusmatkailun edellytyksiä voidaan kehittää alueellisten perus-
edellytysten parantamisella sekä kalastusmatkailupalveluita kehittämällä.
Vesilain uudistusta jatketaan. Hallitus päivittää vesilakia siten, että vanhojen vesilupien päivityksen lisäksi niin sanotuille nollavelvoitelaitoksille voidaan asettaa kalatalousvelvoitteita. Näitä nollavelvoitelaitoksiksi kutsuttaja kohteita on eniten Järvi-Suomen toimialueella. Lain voimaan tultua kalatalousviranomaisia työllistää velvoitemuutosten hakeminen. Lakiuudistuksen tarkoitus on myös helpottaa velvoitemuutoshakemuksen tekemistä.
Hallinto uudistuu
ELY-keskus nykymuodossaan lakkaa vuoden 2025 tai 2026 alussa. Kalatalouden aluehallinnon tehtävät ovat näillä näkyminen siirtymässä vuonna 2025 tai 2026 aloittavaan elinvoimakeskukseen. ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Näiden aluejako on vielä lopullisesti linjaamatta. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan elinvoimakeskuksia tulisi 9 tai 10. Ohjelma mahdollistaa myös alueelliset erikoistumiset ja keskinäisen työnjaon. Nykyiset kalataloushallinnon kolme suuraluetta ovat osoittaneet toimintakykynsä. Suuralueilla kalataloushallinnon tehtävät ja työnjako korostavat hyvin niiden alueellisia erityispiirteitä kuten rannikkokalastus, Pohjois-Suomen rajajoet ja Järvi-Suomen sisävesikalatalous. Viime vuosina kolmen suuralueen sekä sen toimintaa ohjaavan ministeriön yhteistyö on tiivistynyt entisestään. Kalataloushallinon tehtäviin käytetyssä työajassa korostuvat EU-kalastuksen valvonta, EU-rahoitus, kalastuslain toimeenpano, yleisen kalatalousedun valvonta ja kalastuksen edistäminen.
Osa ELY-keskuksen ympäristövastuualueen tehtävistä siirtyy uuteen lupavirastoon. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Yleisen kalatalousedun valvontatehtävää ei ole tarkoituksenmukaista siirtää uuteen lupavirastoon. Kalatalousviranomaisella ei ole tehtävää lupien hakuvaiheessa eikä sen tehtäviin kuulu lupaehtojenvalvonta lukuun ottamatta vaikutusten seurantaa.
Yleisen kalatalousedun valvonta on ollut kalatalousviranomaisen perustehtäviä koko sen 40-vuotisen toiminnan aikana ja yksi keskeinen syy, miksi kalastuspiirit perustettiin vuonna 1982. Itsenäinen yleisen edun valvonta varmistaa, ettei kalakannoille ja kalastukselle aiheuteta tarpeetonta haittaa sekä huolehditaan siitä, että, ympäristölupamääräyksiin saadaan ehdot haittojen vähentämisestä ja tarkkailusta. Yleisen kalatalousedun valvonta sisältyy periaatteessa kaikkiin kalataloushallinnon tehtäviin ja ilmenee erityisesti ympäristölupahakemusissa, joihin lupaviranomainen harkintansa mukaan pyytää kalatalousviranomaiselta lausunnon. Kalataloudellisia haittoja pyritään vähentämään kalatalousvelvoitteilla, joita kalatalousviranomainen valvoo tai toimeenpanee.
Pääkirjoitus on alunperin julkaistu: UUTISRYSÄ | Kalatalousyksikön tiedotuslehti 2/ 2023
Teksti: Timo Takkunen