Pirkanmaan maanteiden liikennemäärä väheni vuonna 2022 (Pirkanmaa)

Maanteiden automaattisten liikenteenmittauspisteiden perusteella Pirkanmaan pääteiden liikennemäärä jäi kolmea edellistä vuotta alhaisemmaksi. Etenkin loppuvuodesta liikennemäärät olivat suurimmassa osassa mittauspisteitä edellisvuosia alhaisemmalla tasolla. Raskaan liikenteen määrät pysyivät edellisvuoden tasolla. Liikenteen mittauspisteet sijaitsevat pääosin päätieverkolla ja valtaosa Tampereen kaupunkiseudulla.

- Liikennemäärien vähennyttyä myös vakavien onnettomuuksien määrät vähenivät. Pirkanmaan maantieliikenteessä menehtyi nyt vähemmän ihmisiä kuin aiempina kolmena vuonna keskimäärin, kertoo ylijohtaja Juha Sammallahti.  

Myös muiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kertymä on jäämässä selvästi edellisvuosia alhaisemmalle tasolle, joskaan tilastointitavan vuoksi lopullisia lukemia ei niiden osalta vielä ole saatavissa. Kaikkien henkilövahinko-onnettomuuksien määrässä tapahtui selkeä muutos parempaan suuntaan jo vuonna 2021, mutta myös vuonna 2022 pysytään suunnilleen tällä aikaisempaa selvästi alhaisemmalla tasolla.  

Hämeenkyrönväylä otettiin käyttöön

Merkittävin muutos Pirkanmaan maantieverkossa vuonna 2022 oli Väyläviraston rakennuttaman Hämeenkyrönväylän avaaminen liikenteelle marraskuun lopussa. Joiltain osin väylän viimeistelytyöt jatkuvat vielä tänä vuonna.

ELY-keskuksen toteuttamista parantamisinvestoinneista valmistuivat maantie 130:n kiertoliittymät Lempäälän Kuljussa sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät Tampereen Teiskontiellä, Parkanon Käenmäentiellä ja Laviantiellä Sastamalan Uotsolassa. Valtatie 9:llä Oriveden eritasoliittymän kohdalla sen sijaan ELY-keskuk-sen suurimman parantamiskohteen työt jatkuvat vielä talvitauon jälkeen.  

Tieverkon kunto heikkeni

Niukan rahoituksen ja viime vuonna huomattavasti kohonneiden korjauskustannusten takia teiden korjausmäärät jäivät tarpeeseen suhteutettuna vähäisiksi.  

- Esimerkiksi päällystettyjä teitä korjattiin vain noin 190 kilometriä, kun vielä edellisvuonna niitä korjattiin 250 kilometriä ja sitä edellisenä vuonna normaalisti tarvittavat 350 kilometriä. Päätieverkon kunto saatiin viime vuonna pidettyä ennallaan, mutta muiden teiden kunto heikkeni, Juha Sammallahti toteaa.  

Myös huonokuntoisten siltojen määrä lisääntyi. Huolestuttava kehitys jatkuu lähivuosinakin, sillä tänä vuonna rahoitus vähenee entisestään eikä tulevien vuosien rahoituskehyskään lupaa käännettä parempaan.  Lisääntyvä korjaustarve koskee myös sorateitä, jalankulku- ja pyöräilyväyliä, valaistusta, viitoitusta sekä muita tiestöllä olevia varusteita ja laitteita.  

Tuulivoimarakentaminen jatkuu, asiakaspalvelussa sään ääri-ilmiöt näkyvät piikkinä yhteydenotoissa

Liikenteen asiakaspalvelun vuosia jatkunut yhteydenottomäärien kasvu on nyt taittunut digikehityksen, automaation, tekoälyn ja viestinnän avulla. Asiakkaita palvellaan entistä paremmin, ja säännöllisten asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan asiakaspalvelustamme saa laadukasta ja asiantuntevaa palvelua. Sään ääri-ilmiöt näkyvät silti edelleen piikkinä yhteydenottomäärissä. Tasaiset sääolosuhteet pitävät ne maltillisina.  

Tuulivoimarakentaminen jatkui vuonna 2022 edelleen vahvana. Isojen osien kuljettaminen tieverkolla heijastui etenkin erikoiskuljetuslupiin ja tiealueella työskentelyä varten myönnettyihin lupiin. Pahimman korona-ajan hellitettyä Suomessa järjestetään taas sadoittain erilaisia tapahtumia, mikä viime vuonna näkyi tilapäisten liikennejärjestelylupien määrän kasvuna.  

Lisätiedot

Ylijohtaja Juha Sammallahti, puhelin 0295 036 210

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi