Riikka Joutsensaari: Miten työllisyyden käy? (Pirkanmaa)
”Älä koskaan anna hyvän kriisin mennä hukkaan”, opetti Winston Churchill. Kriisejä tuntuukin riittävän toinen toisen perään. Syksyn pk-yritysbarometri kertoo yritysten odotusten talouden kehityksestä laskeneen alkuvuoteen verrattuna. Ekonomistit peilaavat jopa taantumaa ensi vuodelle. Taustalla ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hintojen nousun kiihtyminen, koronapandemian jäljiltä toipumattomat tuotantoketjut ja myllerryksessä olevat energiamarkkinat. Vielä laajempaan muutoskuvaan avautuvat ilmastonmuutos, ikääntyminen ja muut isot megatrendit. Miten käy viime aikoina hyvin kehittyneen työllisyyden?
Heikentyneet talouden näkymät eivät välttämättä heijastu yhtä vahvasti työllisyyteen kuin jotkut aiemmat kriisit. Mahdollisen taantuman toivotaan olevan lyhytaikainen. Myös maamme ikärakenne ennustaa kroonistuvaa osaajapulaa, vaikka työvoiman kysyntä väliaikaisesti heikkenisikin. Pk-yritysbarometrista löytyy myös valonpilkahduksia, sillä noin puolet pk-yrityksistä luottaa suhdanteen pysyvän samana. Henkilöstöstä pidetään kiinni, ja osa yrityksistä jopa lisää henkilökuntaansa; vain joka kymmenes kertoo vähentävänsä. Kun pohditaan osaavan työvoiman saatavuutta, onkin tärkeää pitää katse myös työvoiman pysyvyydessä eli jo työssä olevissa ja heidän osaamisensa jatkuvassa kehittämisessä.
Viisasta on tietenkin hakea kriiseistä mahdollisuuksia myönteiseen muutokseen. Ilahduttavaa on myös se, että moni työnantaja ja yritys on osaajapulassa huomannut toimintalogiikan rekrytoinnissa muuttuneen. On rohkeasti muutettu omaa toimintaa ja hyödynnetään erilaisia palveluja sekä kumppanuuksia. Hyvä oppilaitosyhteistyö, rekrytointitapojen kehittäminen, työn räätälöinti, työnantajaimago ja kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen ovat niitä kulmakiviä, joita moni edelläkävijäyritys tuo esille, kun kysytään onnistumisista työvoiman saatavuudessa ja pysyvyydessä.
Onko kuitenkin niin, että nopeiden ja äkillisten kriisien lisäksi meille vaikeita ovat ne hitaat muutokset, joihin kriisitietoisuus ei yllä? Tiedämme, että pitkäkestoinen muutos on käynnissä työvoiman saatavuudessa ja keinoja on haettava myös aivan uusista, jopa entisen mukavuusalueen ylittävistä suunnista. Hyvä työllisyyskehitys voi siis jatkua Pirkanmaalla myös lähitulevaisuudessa, mutta on selvää, että se vaatii talouden kehityksen lisäksi monia rohkeita toimia sekä sitkeää ja pitkäjänteistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa.
Riikka Joutsensaari
Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikön päällikkö
Pirkanmaan ELY-keskus
Kuva: Tinnu Salonen