Miltä näyttää Pirkanmaan tilanne ilmastotavoitteiden saavuttamisessa?

Pirkanmaa on sitoutunut ensimmäisten maakuntien joukossa tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä eli ns. Maakunta-Hinkuun. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tarvitsevat rinnalleen myös toteutuksen. Kunnat ovat jo näyttäneet erinomaista esimerkkiä, mutta tarvitaan myös ylikunnallisia toimia, jotta tavoitteisiin päästään.

Kuva Pixabay

Pirkanmaan päästövähennyspolku arvioi eri toimien vaikuttavuutta

Pirkanmaan ELY-keskus laati Pirkanmaan ilmastofoorumin tuella kansallisestikin ensimmäisen maakunnallisen päästövähennyspolun. Työssä selvitettiin, miten kansallisten ajureiden ja kuntien Hinku-sitoumusten jälkeen jäljelle jäävät päästövähennykset voitaisiin saavuttaa. Keskiössä olivat ylikunnalliset toimet.

Laskennallisesti työ keskitettiin energia-, liikenne- ja hiilinielut-sektoreihin. Taustatietona laadittiin Pirkanmaan energiajärjestelmäselvitys, jossa selvitettiin maakunnan energiatase ennen koronan aiheuttamia muutoksia.

Päästövähennyspolkutyössä ovat olleet vahvoina yhteistyökumppaneina Metsäkeskus sekä Pirkanmaan liitto.

Mikään sektori ei pysty kuromaan päästökuilua yksin, energiaratkaisuilla olennainen rooli

Päästövähennyspolun muodostama käsitys aluetason toimista osoittaa, että vaikka suurin osa Pirkanmaan päästövähennyskuilusta on mahdollista kattaa energia- ja liikennesektoreilla, tarvitaan myös muita sektoreita mukaan työhön.

Energian osalta merkittävimpiä toimia ovat siirtyminen fossiilittomaan energiantuotantoon sekä energiatehokkuustoimenpiteet. Energiasektorilla suurin päästövaikutus saavutetaan, jos turpeen käytöstä luopumisen lisäksi maakaasu korvattaisiin kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä ja kaikki suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutuvat.

Liikenteen sähköistyminen ja työpaikka-alueiden lähellä olevien liityntäpysäköintien käyttöön kannustaminen voivat osaltaan vähentää päästöjä.

Hiilinielujen vahvistumiseen liittyy eniten epävarmuutta: metsämaan siirtyminen rakennettuun käyttöön ja bioenergian käytön lisääntyminen voivat jopa vähentää hiilinieluja. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden tavoitteita on välttämätöntä tarkastella rinnakkain ilmastotavoitteiden kanssa.

Hiilinieluja koskevat haasteet osoittavat selkeästi, ettei ilmastotyötä ei voida laskea hiilinielujen varaan, vaan ensisijaisesti tarvitaan päästövähennystoimenpiteitä.

Hiilineutraalius on tavoitteena vain yksi etappi, ja sen jälkeen ilmastotoimia tulee jatkaa kohti nettonegatiivisuutta. Jotta tämä toteutuisi, arvioitiin suuntaa antavasti myös lisätoimia muilta sektoreilta. Yksi merkittävä tavoite on maatalouden kannattavuuden kehittyminen siten, että ilmastoinvestoinnit olisivat realistisia. Sivuvirtoihin pohjautuva bioenergia sekä aurinkoenergiaan investoiminen isoilla kiinteistöillä voisi osaltaan edesauttaa tilannetta. Myös energiatehokkuustoimia voitaisiin pyrkiä toteuttamaan kansallista perusuraa kunnianhimoisemmin.

Yhteinen näköala ja luottamus entistäkin keskeisempiä kysymyksiä

Eri tarkastelutavoista huolimatta varmaa hiilineutraaliuden polkua on maakunnalle vaikea osoittaa. Suurimmat muutokset syntyvät valtakunnallisista ajureista, mutta nämä eivät yksinään riitä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia nostoja ja innovaatioita läpi yhteiskunnan.

Päästövähennyspolun tarkastelut osoittavat, että isojen energiaratkaisujen synnyttyä loput päästövähennysvirrat muotoutuvat pienemmistä palasista sekä toimintatapojen muutoksista. Tämä suuntaa katsetta keskinäisen toiminnan ja luottamuksen rakentamiseen. Tarvitsemme tulevaisuudessa uskoa siihen, että hoitamalla jokainen omia osuuksiamme, päästään polkua pitkin lopulta merkittävään kokonaistulokseen. Itsekseen eivät strategioiden linjaukset toteudu.

Ilmasto- ja energiastrategian sekä KAISUn pitäisi toteutua myös Pirkanmaalla. Lisää vaikuttavuutta saataisiin, jos kaikki Pirkanmaan kunnat liittyisivät HINKUun.

Päästövähennyspolun tarkastelun laati erityisasiantuntija Beata Heikkonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.