Kaakkois-Suomen metsistä apua energiakriisiin (Kaakkois-Suomi)

Kuivaketveleen hakelämpökeskus, joka korvaa vanhan maakaasulämpökeskuksen. Kuva: Mika Laihanen, projektitutkija, DI, LUT-yliopisto.

Kaakkois-Suomi on tunnetusti perinteistä metsäteollisuuden aluetta. Paikallisista metsistä saatavaa energiaa voitaisiin kuitenkin hyödyntää nykyistä laajemmin ja samalla kohentaa aluetaloutta. Erityisesti maakaasun hinnan nousu ja uhka saatavuuden heikkenemisestä lisää puupolttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa. LUT-yliopiston bioenergian tutkimusryhmä on saanut päätökseen kolmivuotisen kehittämishankkeensa, jossa tavoitteena oli lisätä ja tehostaa paikallisen metsäenergian hyödyntämistä.

Kansallisten ja kansainvälisten ilmasto-ohjelmien tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla tasoilla, myös paikallisesti. Kaakkois-Suomessa erityisesti maakaasua on korvattu metsäteollisuuden sivutuotteilla ja metsäenergialla, ja sen lisäämismahdollisuuksia tarkasteltiin LUT:in hankkeessa esimerkkikohteiden avulla. Näkökulmiksi valittiin aluetaloudelliset vaikutukset, uudet käyttökohteet sekä kysynnän kasvumahdollisuudet Kaakkois-Suomen ulkopuolella. 

Polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset 

​​​​​Kolmessa lämpökeskusesimerkissä kaukolämmön tuotannon polttoaine on vaihdettu maakaasusta paikallisille puupolttoaineille. Muutoksen merkittävin peruste oli selvästi halvempi polttoaineen hinta, mikä laski edelleen kaukolämmön kuluttajahintaa ja toi vakautta lämmityskustannuksiin. Muutosinvestoinneissa ympäristönäkökulma oli myös tärkeä ja kohteista määritetiin vähennykset hiilidioksidipäästöissä.

Metsäenergian tuotannosta ja laitosten operoinnista syntyvä työllistävyys vaihteli suuresti esimerkkikohteiden välillä. Isommissa kohteissa toiminta oli merkittävästi tehokkaampaa ja metsäteollisuuden sivutuotteita käytettäessä työllisyysvaikutus jäi pienemmäksi. Kohteiden osalta arvioitiin myös paikallisen tuotannon ja operoinnin kunnallisverovaikutusta, joka jäi oletettua pienemmäksi. Toisaalta todettiin, että paikallisesta toiminnasta alueelle jäävä kassavirta voi olla kunnallisveroa tärkeämpi asia ja osa-aikainen metsäenergian tuotanto tai laitoksen operointi voivat olla merkittävä lisäys paikallisen työpaikan säilymiseksi. Jos lämpökeskuksissa käytetään ulkomaista tuontihaketta, paikallisia vaikutuksia ei synny.  

Metsäenergian uudet käyttökohteet Kaakkois-Suomessa   ​​​​​​

Kaakkois-Suomessa metsäenergian käytön laajenemismahdollisuudet ovat maakaasu- ja öljylämmitteisissä kohteissa. Kaupungeissa ja kuntakeskuksissa sijaitsevat kiinteistöt eivät ole potentiaalisimpia kohteita, koska esim. lämpöpumput tarjoavat helpomman vaihtoehdon kuluttajille. Sen sijaan maaseudulla ja haja-asutusalueella hakelämmityksen määrä voi kasvaa, erityisesti niissä kohteissa, joissa on omaa metsää käytettävissä. Viljan kuivureissa hakkeen käyttö tulee kasvamaan, koska polttoöljyn hinta on kohonnut merkittävästi.

Metsäenergian käytön kasvu Kaakkois-Suomen ulkopuolella   

Metsäenergian käyttö kasvaa Kaakkois-Suomen ulkopuolella, kun pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotantoa vaihdetaan uusiutuviin energialähteisiin. Se lisää metsäenergian vientiä erityisesti Kymenlaaksosta. Käytön kasvu ja vienti näkyvät kilpailun kiristymisenä ja uusien toimijoiden aktivoitumisena. Määrien kasvaessa hyödynnetään myös uusia ratkaisuja erityisesti terminaalitoiminnoissa ja kaukokuljetuksessa. Lyhyemmän kuljetusetäisyyden ansiosta paikallisella käytöllä on kuitenkin kustannusetu.

Tuloksista askelmerkkejä tulevaisuuteen  

Hankkeen tavoitteena oli lisätä ja tehostaa paikallisen metsäenergian hyödyntämistä analysoimalla aluetalousvaikutuksia ja tiedottamalla niistä. Toteutuksen aikana ainakin kaksi lämpökeskusta vaihtoi maakaasusta puupolttoaineille ja näihin investointeihin hankkeessa tuotettiin tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi maatilakokoluokassa ainakin muutama kuivuri vaihdettiin polttoöljyltä hakkeelle. Johtopäätöksissä todetaan, että metsäenergian parempi hyödyntäminen edellyttää ennen kaikkea metsänomistajien aktivointia. Tässä hankkeessa yhteistyötä tehtiin Suomen Metsäkeskuksen toteuttaman Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hankkeen kanssa ja Metsäkeskus jatkaa aktivointia edelleen.

Tietoa metsäenergian hyödyntämisestä on hyvä välittää eteenpäin ja laajemmalle joukolle.

– Paikallinen metsäenergia pitää olla mukana tulevissa maaseutuohjelmissa ja hankkeissa, jotta päätöksentekijöille voidaan tuottaa tietoa paikallisista mahdollisuuksista. Näin syntyy uusia investointeja, jotka luovat elinvoimaa alueelle, tiivistää projektitutkija, DI, Mika Laihanen LUT-yliopistosta.

Lue hankkeen loppuraportti  KaakonKantrin verkkosivulta. 

Teksti: Marjukka Hermonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus