Ennätysmäärä ruoppaus- ja niittoilmoituksia Hämeessä vuonna 2021 (Häme)
Hämeen ELY-keskukseen tehtiin vuonna 2021 yli 340 ilmoitusta vesirakennustöistä. Ilmiö on havaittu myös muissa ELY-keskuksissa ja sen taustalla uskotaan olevan covid19-pandemia.
– Ihmiset ovat viettäneet etätöiden ja matkustusrajoitusten takia enemmän aikaa vapaa-ajanasunnoillaan. Silloin rantaakin ehtii katsoa uudella silmällä, arvelee ylitarkastaja Helka Sillfors Hämeen ELY-keskuksesta.
Ilmoitus tulee jättää 30 vuorokautta ennen suunniteltua toimenpidettä. Jokaiselle ilmoitukselle tehdään ELY-keskuksessa arviointi luvan tarpeesta. Arvioinnissa tarkistetaan, onko ruopattavaksi tai niitettäväksi aiotulla alueella erityisiä luontoarvoja, voiko toimenpide aiheuttaa pohjavesiolosuhteiden muuttumista tai voiko sillä olla muita haitallisia vaikutuksia yleiselle tai yksityiselle edulle.
Ruoppaus- ja niittoilmoitusten kasvu on havaittu myös muissa ELY-keskuksissa. Syksyllä 2021 uutisoitiin valtakunnallisesti, että ruoppausyrittäjien varauskalenterit olivat aivan täynnä. Hämeessä ilmoitusten määrä on pysynyt korkeana myös alkuvuodesta 2022. Helmikuun puoliväliin mennessä oli saapunut jo kolmisenkymmentä ilmoitusta, kun tammi–helmikuussa 2021 ilmoituksia tuli vireille yhteensä 37 kappaletta.
Toteutusaikaa rajoitetaan
Niittoja voidaan tehdä loppukesästä tai jään päältä talviniittona. Ruoppaukset tulee tehdä talvikaudella syyskuusta huhtikuuhun. Ruoppaaminen on rajoitettu virkistyskäyttökauden ulkopuolelle, koska konetyöt vesistössä aiheuttavat aina väliaikaista samentumista. Yleisohje on, että vesirakennustyöilmoitus tulee tehdä aina, jos tehdään koneellinen niitto tai jos kaivinkoneen kauha työskentelee vesistön puolella.
– Ruoppauksia tehdään nyt erityisesti yksityishenkilöiden rannoissa lisäämään syvyyttä veneelle tai parantamaan uintipaikkaa. Tavoitteena on usein ruovikon pysyvämpi poistaminen kuin mitä niitoilla saataisiin aikaan, Sillfors kertoo.
Niittoja toteuttavat usein myös vesialueiden omistajat eli osakaskunnat tai järville perustetut erityiset suojelu- tai hoitoyhdistykset.
Ruovikko vaikuttaa järveen myös positiivisesti
Niittämällä saadaan järvestä poistettua kasvimassan mukana ravinteita. Samalla poistuu niittojätteen verran muuten kasvukauden jälkeen maatumaan jäävää ja happea kuluttavaa kasvimassaa. Lisäksi niitolla voidaan saada vesi liikkumaan esimerkiksi kapeassa salmessa, mikä parantaa vedenlaatua paikallisesti. Veden vaihtuvuutta voidaan parantaa myös ruoppaamalla.
Toisaalta ruovikolla on iso merkitys esimerkiksi vesilinnuille. Jos kaikilta rakennetuilta rannoilta poistetaan kasvillisuus ruoppaamalla pidempiaikaisesti, poistetaan samalla lintujen piilo- ja pesimäpaikkoja ja poistetaan myös ruovikko, joka sitoisi järvestä ravinteita kasvuunsa.
Viime aikoina on yleistynyt tapa, että uuden rakennettavan lomarakennuksen rannasta halutaan poistaa vesikasvillisuus kokonaan koko tontin leveydeltä.
– Pelkän maiseman takia ruovikkoa ei mielestäni pidä lähteä poistamaan, vaan poistaisin ainoastaan rannan käytölle aiheutuvan haitan. Sen verran, että pääsee sujuvasti veneellä kulkemaan ja uima-aluetta on riittävästi omaan tarpeeseen, Sillfors toteaa.
Kuva: Kari Rannisto