Rajan ylittävä Cycling-hanke edistää pyörämatkailua (Kaakkois-Suomi)
Pyörämatkailun ja -retkeilyn suosio on etenkin viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Lisäksi koronapandemia on lisännyt kestävää lähimatkailua. Samalla matkailijoiden odotukset ja vaatimustaso kasvavat ja kilpailu matkailueuroista alueiden välillä kiristyy. Kolmivuotisessa Kaakkois-Suomen ENI-CBC -ohjelman rahoittamassa hankkeessa edistetään alueen pyörämatkailun olosuhteiden kehittymistä ja houkuttelevuutta.
Keväällä käynnistyneessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoimassa Cycling-hankkeen osaprojektissa selvitetään otoksella Etelä-Karjalan alueen pyörämatkailureittien infrastruktuurin ja olosuhteiden kehittämistarpeita. Esiselvitystasoisessa työssä painotetaan maantieyhteyksiä, jotka ovat osana matkailureittejä. Pääasiallinen selvitysalue käsittää Lappeenrannan ja Imatran seudut. Venäjän puolella tarkastellaan kolmea yhteysväliä: Viipuri–Svetogorsk (Enso), Viipuri–Nuijamaa ja Viipuri–Vaalimaa. Osahankkeen kohderyhmiä ovat eteläisen Saimaan kuntien ja kaupunkien alueella pyörämatkailevat ja vapaa-aikanaan pyöräretkiä tekevät vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat.
Erilaisiin liikkumisympäristöihin sidotussa tarkastelussa korostuvat reittien käytettävyyden ohella pyörä- ja moottoriajoneuvoliikenteen vuorovaikutus- ja turvallisuuskysymykset. Matkailijan palvelupolun tarkastelulla määritetään myös viestinnän ja markkinoinnin toimia, joilla voidaan parantaa eri kohderyhmille suunnattua tietoa pyörämatkailureittien ominaisuuksista ja soveltuvuudesta. Esiselvityksen yhtenä tavoitteena on kerätä lähtötietoja venäläisten pyörämatkailijoiden odotuksista, toiveista ja palvelutarpeista, jotta etenkin venäläisten pyörämatkailu voisi tulevaisuudessa lisääntyä.
Karttakysely kartoitti tarpeita
Työn alkuosassa on keväällä 2021 luotu yleispiirteinen katsaus eteläisen Saimaan pyörämatkailureitteihin, joiden joukosta on valittu viisi erityyppistä pyöräreittiä kehittämistarpeiden tarkastelua varten.
Kesällä suunnattiin alueen asukkaille, kesäasukkaille ja matkailijoille karttakysely, johon saatiin noin 270 vastausta. Aineistosta on tunnistettu matkapäätökseen vaikuttavien tietotarpeiden, tiedon saatavuuden ja arvostusten ohella erityisesti ELY-keskuksen hallinnoimien maanteiden infraan liittyviä puutteita yleisellä tasolla sekä reitti- ja käyttäjäryhmäkohtaisesti.
Yleisellä tasolla maanteiden varsilla nousevat ongelmatyypeissä kärkeen vilkkaan autoliikenteen ja kapeiden pientareiden aiheuttama pyöräilyn koettu turvattomuus, pyöräteiden päällysteiden kunto sekä reittien jatkuvuus ja viitoitus. Onnistuneen reitin elementeiksi mainitaan vähäinen autoliikenne, hyväkuntoinen pyörätie, kauniit maisemat ja sujuvat vesistöylitykset. Lisäksi pyöräretkeilijöiden tietotarpeet ovat moninaiset, mutta toisaalta tiedonsaannin kanavat ovat hajanaiset. Vastaajat kaipaavatkin selkeitä ennakkotietoja reittien liikenteellisisä olosuhteista. Asukaskyselyn löydöksiä tarkennetaan projektin aikana vielä edelleen maastokäynnein ja kohdennetuilla haastatteluilla.
Työn tuloksena tuotetaan infraan liittyviä ratkaisuehdotuksia pyörämatkailureittien pyöräiltävyyden, turvallisuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä. Lisäksi tunnistetaan kehitystarpeita reitteihin liittyvässä tiedottamisessa, jotta käyttäjien odotusten mukainen informaation saatavuus voidaan varmistaa jatkossa. Kehittämisohjelmassa esitetyt toimet tukevat pyörämatkailijoiden palvelutarpeiden edistämisen lisäksi kuntien liikenneturvallisuustyötä.
Teksti: Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Jussi Kailasto
Kuva: Viestintäasiantuntija Minna Niukkanen
