Kerääjäkasvien viljelemisen hyötyihin tutustuttiin tilakokeiden äärellä (Uusimaa)
Lierot ovat pelloille hyödyllisiä. Muun muassa tämä kävi selväksi UusiRaHa –hankkeen ja VILKKU-hankkeen Lapinjärvellä järjestämässä pellonpiennarpäivässä. Lokakuisella pellolla perehdyttiin kerääjäkasvien tilakokeilla saatuihin tuloksiin konkreettisesti. Lierojen hyödyistä kuultiin kuoppa- eli peltomaan laatutestin yhteydessä.
UusiRaHa eli Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan 2016 – 2019 on Luonnonvarakeskus LUKEn koordinoima hanke. VILKKU eli Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttaa Keski-Uudellamaalla.
UusiRaHa kerää tietoa kerääjäkasvien vaikutuksista. Se tutkii erilaisin menetelmin, miten aluskasvillisuus menestyy muokatuilla ja suorakylvetyillä pelloilla ja mitä seurauksia siitä on viljelykierrolle. Asiaa selvitellään muun muassa tilakokeilla, joita on tehty vuosittain noin kymmenellä uusmaalaisella kasvinviljelytilalla. Myös Luonnonvarakeskus LUKEn omilla pelloilla Jokioisissa on järjestetty tilakokeita, hankkeen vetäjä Hannu Känkänen kertoi tilaisuuteen paikalle saapuneille maanviljelijöille.
Kerääjäkasveja voidaan käyttää peltojen kasvipeitteisyyden lisäämisessä – se vähentää pelloilta vesistöihin huuhtoutuvan ravinnekuormituksen määrää. Kun ravinnot kiertävät pelloilla, sen kasvukunto säilyy ja tuottavuus jopa paranee. Myös ympäristö hyötyy, kun ravinteiden käyttö paranee.
Päivän aikana tutustuttiin tilakokeeseen, jossa kevätrapsin aluskasviksi on keväällä kylvetty kerääjäkasveja. Kuvassa keskellä UusiRaHa –hankkeen vetäjä Hannu Känkänen.
Viljelijöitä neuvottiin viljelemään monipuolisesti, sillä pellon tuottavuus vähenee, jos pellolla kasvatetaan yhtä ja samaa kasvia toistuvasti. "Kerääjäkasvit voi liittää osaksi viljelykiertoa", Känkänen neuvoi. Tavoitteena on saada syksyksi kattava kasvusto, hän totesi. Mitä rehevämpi kasvusto syksyllä, sitä enemmän siitä on hyötyä maanrakenteelle, ympäristölle ja maan kasvukunnolle. Mutta pelto hyötyy myös vaatimattomasta kasvusta ja myös se estää ravinteiden huuhtoutumista vesistöön.
Kuoppa- eli peltomaan laatutesti
VILKUn hankevastaava Janne Heikkinen kaivoi kuopan sillä aikaa, kun toiset olivat tutkimassa tilakokeen tuloksia. Peltomaan laatutestin eli kuoppatestin tekeminen on yksinkertaista, välineiksi tarvitaan lapio, mittanauha ja puukko, hän ohjeisti. Kuopan avulla saa hyvän käsityksen maan rakenteesta, pellon kasvukunnon tilanteesta ja muun muassa lierojen määrästä. Lierot tekevät maaperään jopa metrin mittaisia käytäviä, joita pitkin sadevesi pääsee kulkemaan syvemmälle, eikä jää mullan päälle. Lieroilla on muutoinkin positiivinen vaikutus peltomaan ominaisuuksiin. Jos pelto ei voi hyvin, lierojakaan ei löydy montaa. Lierottomat maat tuottavat vähemmän kuin lierolliset.
Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola