Tulevaisuuden maakunta - ideointia ja innovointia (Kaakkois-Suomi)

Maakuntauudistuksen valmistelun toinen työpaja pidettiin 19.8. Salpakeskuksessa. Ylijohtaja Leena Gunnar avasi tilaisuuden korostamalla yhteisen työn merkitystä uuden maakunnan rakentamisessa ja toimintamallin muuttamisessa. Toistensa tunteminen ja tehtävien ymmärtäminen ovat kokonaisuuden etenemisen kannalta keskeisellä sijalla. "Meidän on hyvä tiedostaa maakunnan kaksijakoisuus, mutta sen ei pidä estää hyvää toimintaamme. Kaikkien – niin etelän kuin pohjoisenkin – pitää kokea voittavansa jotain. Ei aseteta kynnystä matalalle vaan yritetään saada todella hyvä tulos aikaiseksi", Gunnar totesi.

Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola kertoi, että Kymenlaakson muutosjohtajaksi valittiin Jussi Lehtinen. Hän toimii maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen alaisuudessa. Jaakko Mikkola totesi, että jatkossa Kymenlaaksossa ollaan aiempaa vahvempia, kun voimat yhdistetään uuteen maakuntaan.

Jussi Lehtinen (vas.) Leena Gunnar ja Jaakko Mikkola kuuntelivat ryhmätöiden purkua

Otetaan viestikapula vastaan

Muutosjohtaja Jussi Lehtinen kertoi maakuntavalmistelun organisoinnista. Käytännön työtä johtaa ilman muodollista päätösvaltaa ohjausryhmä, jossa on 21 jäsentä. Järjestöillä on ryhmässä vahva edustus ja lisäksi mukana ovat Kotkan, Kouvolan ja Haminan edustajat. ELY-keskuksesta mukana ovat ylijohtaja sekä vastuualuejohtajat ja TE-toimistosta johtaja. Jussi Lehtinen totesi, että otetaan viestikapula vastaan ja jatketaan lennossa suoraan siitä vaiheesta, johon Kouvolan kaupungin vetämässä projektissa päästiin. Erityistä huomiota aiotaan kiinnittää osallisuuden lisäämiseen ja maakuntavaalien valmistelu käynnistetään ajoissa.

Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen totesi, että sote-palvelujen järjestäminen tulisi ottaa kiinteäksi osaksi maakuntaprojektia. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen sanoi, että kaikkien osapuolien on tärkeää sisäistää uusi tilanne. Muutosjohtajalla ja maakuntaliitossa on erittäin hyvää osaamista ja kokemusta tässä asiassa, joten työ siis jatkuu erittäin hyvin. Niirasen ehdotusta Helminen piti hyvänä. Myös TE-toimiston johtaja Juha Kouvo painotti, että järjestämisen ja tuottamisen on tärkeää olla läheisesti yhdessä. Sote-puolen kanssa tehdään kiinteää työtä vaikeasti työllistyvien osalta.

Maakunnille vahva oma rooli

Tampereella pidetyillä paikallis- ja aluehallintopäivillä esiintynyt ministeri Juha Rehula oli esitellyt mallin, jossa tuli esille maakuntien oman vahvan roolin kehittäminen ja rohkea uskaltaminen. Palvelujen tuottamisessa pyritään tehostamisesta lisäarvoon. Olisi hyvä pyrkiä tuottamaan parempaa hallintoa ja parempia palveluja. Verkostomaisuuden kasvu kumppanuuksissa korostaa maakunnan sisäisen yhteistyön monipuolistamista. Maakunnan suhteet kuntaan ja muihin toimijoihin pitää rakentaa uudella tavalla.

Seminaarissa painotettiin, että todellinen päätöksenteko on jatkossa maakunnilla ja alueiden kehittämistä edistetään monipuolisilla tavoilla. Alueet muuttuvat koko ajan ja kokeilujen kautta kehittäminen jatkuu ja yleistyy entisestään.

Skenaariotyöskentelystä eväitä maakunnan muodostamiselle

Työpajan ryhmätyöosiossa laadittiin skenaariotarkasteluja eri näkökulmista. Työt aloitettiin käymällä lähetekeskustelu lähtötilanteesta ja tulevaisuuskuvasta, johon maakuntauudistuksen muutosprosessi kiinnittyy. On tärkeää jäsentää uuden maakunnan tarjoamia palveluita ja tehtäviä sekä peilata niitä Kymenlaakson malliin ja pohtia maakuntapalvelujen organisoitumista. Palvelujen pohdinta digitaalisista lähtökohdista luo pohjan uudelle tavalle toimia.

Ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisia skenaarioita.  Skenaariotyöskentelyn hyöty on se, että voidaan laaja-alaisesti kuvitella minkä tahansa vaihtoehdon voivan tulla kyseeseen. Näin ollen voidaan paremmin varautua erilaisiin tulevaisuuksiin. Tarkastelussa oli tyyppi-, tasa-, verkosto- tai sopimusmalli. Kaikista skenaarioista löydettiin sekä vahvuuksia, mahdollisuuksia, uhkia että heikkouksia. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että lopputilanteen toimintamalli on todennäköisesti jonkinlainen yhdistelmä eri malleja.

Työpaja toi hyviä eväitä syksyn muihin maakuntaa valmisteleviin tilaisuuksiin ja osallistujat kokivat sen olevan tärkeä askel kohti yhteisen maakunnan rakentamista.

Verkostomalli-ryhmä työssään

Tyyppimalli oli pohdinnan alla tässä ryhmässä
 

Tasamallia puntaroitiin kolmannessa ryhmässä
 

Työryhmä arvioimassa sopimusmallin hyvä ja huonoja puolia

Loppukeskustelussa saatiin eväitä tulevaan maakuntavaltuuston seminaariin

Hanna Kailasto
strategiapäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kuvat: Tuija Närhi, verkkotiedottaja, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätietoa Kymenlaakson maakuntauudistuksen skenaariotyöskentelystä:

Ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisia skenaarioita, millainen on Kymenlaakson asema erilaisissa tulevaisuuskuvissa ja millaiseksi tällöin maakuntaorganisaatio ja maakuntapalvelut rakentuvat.  Skenaariotyöskentelyn hyöty on se, että voidaan laaja-alaisesti tarkastella erilaisten vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia sekä arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia Kymenlaaksolle. Näin ollen voidaan paremmin varautua erilaisiin tulevaisuuksiin ja löytää yhteinen ymmärrys, millaisena Kymenlaakson maakunta ja tarjottavat palvelut halutaan nähdä sekä missä asioissa tulee onnistua Kymenlaakson mallia rakennettaessa. Tarkastelussa oli erilaiset lähtökohdat ja tavat hahmottaa tulevan maakunnan roolia, toimintaa ja tehtäviä. Erilaisia skenaarioita uudelle maakunnalle puntaroitiin neljän eri skenaarion kautta, joita luonnehtivat joko vahva valtionohjaus tai toisaalta vahva aluelähtöisyys sekä se, miten yhtenäinen rakenne Suomen eri maakunnilla tulee jatkossa olemaan. Kaikista skenaarioista löydettiin sekä vahvuuksia, mahdollisuuksia, uhkia että heikkouksia. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että lopputilanteen toimintamalli on todennäköisesti jonkinlainen skenaarioiden yhdistelmä, jota luonnehtii tietty yhtenäinen perusrakenne, sopimuksellisuus, alueiden erityispiirteiden ja -kysymysten huomiointi sekä verkostomainen tapa hoitaa tehtäviä ja tuottaa palveluja.