Maaseudun mahdollisuudet pitäisi nähdä selkeämmin (Uudenmaan ELY-keskus)
Päivän teemoja pohdittiin ryhmissä. Lähiruoka ja luomu ryhmässä painotettiin yhteistyön merkitystä. Aitoa yritysten välistä yhteistyötä näkee vain harvoin, todettiin, mitenkä sitä saisi lisättyä? Logistiikkaa pitäisi myös kehittää, samoin markkinointiosaamista ja tuotteiden jalostamista.
Mihin maaseutuohjelman jäljellä olevat rahat kannattaisi Uudellamaalla suunnata? Sitä pohtivat maaseututoimijat viime viikolla Uudenmaan maaseutuohjelman verkostopäivässä. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä.
Maaseutuohjelman myöntämät tukirahat ohjautuvat osin EU:n maaseuturahastosta. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen myöntövaltuus on käynnissä olevalla toimikaudella yhteensä 27 miljoonaa euroa hanke- ja yritystukina (= EU + valtionosuus). Lisäksi alueelle myönnettiin Leader-rahoitusta. ELY-keskuksella on jäljellä vielä 20 miljoonaa euroa käytettäväksi vuoteen 2020 mennessä.
Maaseutuohjelman tukien haut käynnistyvät asteittain ja valintajaksoista kolme on jo takana. Uudenmaan ELY pitää tällä kaudella tärkeimpinä hankkeita, joilla luodaan työpaikkoja maaseudulle ja edistetään yritysten kilpailukykyä. Toiseksi rahoittamisen painopistealueeksi on valittu energiatehokas ja puhdas maaseutu. Toimivaan arkeen ja viihtyisään ympäristöön pureutuvia hankkeita toteutetaan ruohonjuuritasolla toimivien Leader-ryhmien rahoituksen kautta.
Uudenmaan maaseutuohjelman ohjelmavastaava Maria Konsin-Palva (kuvassa) muistutti ohjelman sisältävän useita erilaisia rahoitusmuotoja.
- Leadereiden kautta rahaa voivat saada myös pienet kylätoimijat. Työvälineitä on paljon, mutta myös lait ja asetukset säätävät.
Tähän mennessä rahoitetuista hankkeista pääosa on joko suoraan tai välillisesti maatalouteen liittyviä. Yritystoimintaa tukevia hankkeita ja suoria yritystukihakemuksia on ollut vähän. Yksi syy tähän voisi olla yleinen taloustilanne, Konsin-Palva arveli, hankkeiden omavastuuosuus on 20 prosenttia, kenties rahoitus ei järjesty. Tai ehkä näitä tukia ei vieläkään tunneta, vaikka ne ovat mukana jo toista kautta, hän lisäsi. Mutta rahaa on vielä, Konsin-Palva totesi salin täyteiselle toimijajoukolle, pitää miettiä, mihin se halutaan suunnata, minkälaisilla toimilla saataisiin maaseudun oloja parhaiten kohennettua?
- Sitä pohditaan tämän päivän aikana pienryhmiin jakautuneina.
Asiakkaasta liikkeelle
Päivän aiheisiin tutustuttiin asiantuntijoiden johdattelemina. Robert Jordas Robbes Lilla Trädgård tilalta kertoi lähiruoan tilanteesta. Hän muistutti, miten tärkeä on ajatella asiakasta ennen liikkeelle lähtemistä, "en näe sitä ajattelutapaa aina maaseudun yrityksissä".
Lilla Trädgårdissa viljellään salaatteja ja yrttejä kasvihuoneessa. Entä jos viljeltäisiin siellä, missä asiakkaat ovat, silloin palveltaisiin vielä paremmin, puutarhat voisivat olla nykyistä pienempiä, Jordas ideoi.
Hyvinkäällä sijaitsevan Knehtilän luomutilan isäntä Markus Eerola oli huolissaan paitsi Suomen maatalouden heikosta kannattavuudesta (yksi EU:n heikoimmista) myös tilakokojen kasvusta; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tilastojen mukaan 30 0000 suurinta tilaa tuottaa yli 90 prosenttia Suomen maataloustuotannosta. Jos kehitys jatkuu, tiloista on tulossa tosi isoja, Eerola huomautti. Hän uskoi luomun ja lähiruoan suosion jatkuvan.
"Näkemyksen puutetta"
Toimitusjohtaja Simo Alaruikka ProAgria Lapista oli saapunut kertomaan maaseudun biotalousverkostoista ja energiaomavaraisuudesta. Alaruikan mielestä maaseudulla ei tunnisteta omia mahdollisuuksia. Asenne on, ettei täällä voi tehdä mitään, kun on totuttu, että mennään aina alaspäin, hän kuvaili kuulemaansa.
Myös Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus LUKEsta puhui mahdollisuuksista. Hän uskoi kiertotaloudella olevan tulevaisuutta myös maataloudessa. Lannoitetuotannosta seuraa uutta liiketoimintaa ja vientiä, mutta:
- Kierrätyslannoitteiden markkinat ovat vielä kehittymässä, lannoitetuotantoon tarvitaan osaavia yrityksiä.
Rohkeutta ajatusmaailmaan, kannusti maaseutumatkailua yritysesimerkein valottanut Tarja Haili Uudenmaan liitosta. Ja jälleen mainittiin mahdollisuudet – niitä kyllä on, pitäisi katsoa isompaa kuvaa.
Ilkka Heiskanen Bond st Consultingista havainnollisti, miten asiakkaat tavoitetaan digiaikakaudella: Netissä pääsee lähelle! Nettiin meneminen on valmisteltava huolella. Ensin ydintuotteen määrittely, sitten päätetään sisältö ja lopuksi tavoitteiden määrittely - mitä nettiin menemisellä halutaan saada aikaan.
Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola