Kaikki nuoret eivät tunne nuorisotakuuta
- Kuulin vasta kun pyydettiin puhumaan tähän tilaisuuteen, Pamela Komppa vastasi, kun kysyttiin, onko nuorisotakuu hänelle tuttu. Komppa osallistui paneelikeskusteluun, joka pidettiin Uudenmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) järjestämässä nuorisotakuuta käsitelleessä tilaisuudessa. Tapahtumassa keskusteltiin Uudenmaan kuntien, TE-toimiston, ELYn ja AVIn johdon sekä asiantuntijoiden kesken nuorisotakuun toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista.
- Tsekkauksen paikka, mitä on tehty ja mitä ehditään vielä tehdä – nuorisotakuuhan on tämän hallituskauden asia, johtaja Ullrike Hjelt-Hansson Etelä-Suomen aluehallintovirastosta totesi tilaisuuden aluksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut nuorisotakuun toimintaa vuosittain 60 miljoonalla eurolla. Rahalla on panostettu muun muassa nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimintaa. Nuorisotakuulla on tärkeä rooli etsivässä nuorisotyössä, ylitarkastaja Sanna Puura AVIsta vakuutti. Etsivällä työllä autetaan alle 29-vuotiaita, tuen tarpeessa olevia koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria. Viime vuonna kontaktissa oltiin koko maan alueella 27 117 nuoreen ja Uudenmaan maakunnan alueella 9 949 nuoreen. Pidempiaikaista ohjausta ja tukea sai koko maan alueella 16 627 ja Uudenmaan maakunnan alueella 3 878 nuorta.
Nuorten työpajoilta on saatu hyviä kokemuksia. Yli 80 prosenttia pajoilla olevista nuorista löytää pajajakson aikana oman polkunsa; harjoittelu- tai opiskelupaikan, tai jopa työllistyy.
- Alle 29-vuotiaita valmentautujia on pajoilla koko maassa 14 000, Etelä-Suomen AVIn alueella heitä on reilut 4 600. Valmentautujien määrä on noussut tasaisesti, Puura kertoi.
"Niinhän tässä kävi"
Työpajoilla ovat elämäänsä suuntaa etsimässä myös tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuneet Pamela Komppa ja Sittichai Daengbang. Komppa työskentelee Keravan Nuorten työpaja Jengan mediapuolella, Daengbang on samassa paikassa valmentautujana eli pajanuorena. Daengbang päätyi pajalle TE-toimiston ehdotuksesta, Komppa työharjoittelun jälkeen SANSSI-kortin avulla. Paneelin kolmas nuori, sosionomiksi valmistunut Eeva Airikkala, työskentelee palkkatuettuna kesätöissä nuorten vammaisten parissa. Nuoria jututti Ylen toimittaja Sari Valto. Keskustelussa oli mukana työnantajan edustajana HOK-Elannon henkilöstön kehittämispäällikkö Katri Martikka.
Komppa valmistui media-assistentiksi vuonna 2013 – ja suoraan työttömyyskortistoon.
- Opiskeluvaiheessa minulle sanottiin, että valmistut työttömäksi. Hassu tajuta, että niinhän tässä kävi. Mutta ei se estä minua olemasta tällä alalla.
Vasemmalta: Katri Martikka, Sittichai Daengbang, Pamela Komppa, Eeva Airikkala, Sari Valto.
Thaimaasta 10 vuotta sitten Suomeen muuttaneella Daengbangilla jäi ammattikoulu kesken, koska "silloin ei kiinnostanut". Työttömyysjakso oli tuntunut turhauttavalta: Daengbang oli yrittänyt hakea töitä, mutta se oli ollut vaikeaa. Syyksi hän arvelee maahanmuuttajataustansa sekä kesken jääneet opinnot.
- Media-alan työnantajat eivät olleet niinkään kiinnostuneita SANSSI-kortista, vaan näytöstä ja kokemuksesta, Komppa muisteli työn hakemisen vaikeutta.
Nuorisotakuuta tutkittaessa on käynyt ilmi, että nuorten palvelutarpeisiin ja palvelujen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota aiempaa enemmän. Airikkala totesi nuorten tarvitsevan rinnalla kulkijaa, ei kuitenkaan niin, että nuoren puolesta tehtäisiin, hän selvensi.
Pitäisikö nuoren ottaa vastaan mitä tahansa työtä TE-toimistosta, toimittaja kysyi.
- Jos ihan hatusta heitettyä olisi, eikä olisi kykeneväinen tekemään sitä työtä, niin nuoren pitäisi saada sanoa oma mielipiteensä, Komppa pohti.
HOK-Elanto ottaa osaa nuorisotakuun toteuttamiseen muun muassa tarjoamalla nuorille oppisopimus-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Kehittämispäällikkö Martikka kannusti ottamaan vastaan myös muuta kuin oman alan työtä. Perustelut löytyivät: Oman alan työnantaja näkee, että on tehnyt jotain, ja että työelämän pelisäännöt ovat selvät, se on positiivista. Reilu 60 prosenttia HOK-Elannon henkilökunnasta on alle 35-vuotiaita. Nuoren palkkaamisen alku vaatii paljon resursseja, Martikka tiesi, nuoret tarvitsevat tukea.
- Nuorilta puuttuu pitkäjänteisyyttä.
Ja ne tulevaisuudenhaaveet? Komppa aikoo ammattikorkeakouluun, hän haaveilee paremmasta tittelistä, kuten graafinen suunnittelija. Daengbang on myös hakeutumassa opiskelemaan piirtäjäksi tai kuvittajaksi. Airikkala aikoo jatkaa ainakin aluksi työskentelyä nuorten parissa.
Nuorten työttömyyden kausivaihtelu voimakasta
Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 7 914, heistä 1 396 oli alle 20-vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähentyi edelliseen kuukauteen verrattuna 268 henkilöllä. Vuoden aikana alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys lisääntyi 1 256 henkilöllä (18,9 %).
- Silti näyttää, että tilanne olisi vähän tasaantumassa, tutkija Tuunia Keränen (kuvassa) Uudenmaan ELY-keskukssta arveli lukuja esitellessään.
Nuorten työttömyydelle on ominaista kausivaihtelu: Kun koulut loppuvat, työllisyysluvut kasvavat. Tilanne kuitenkin vaihtelee kunnittain.
- Raasepori, Lapinjärvi, Askola, Keränen luetteli ilahduttavina esimerkkeinä, näiden kuntien alueella alle 25-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt.
Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen liittyvä koulutustakuu takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Osana nuorisotakuuta toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma antaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon suorittamiseen.
Miten nuorisotakuu on toteutunut? Noin 30 prosentille nuorista ei löydetä ratkaisua määräajan sisällä. Vaikka nuorten työttömyysjaksot ovat keskimääräistä selvästi lyhyempiä, myös nuorten keskimääräinen työttömyyden kesto on vähän pidentynyt, kuten muillakin työttömillä.
www.nuorisotakuu.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston Uutiskirje nuorisotakuun toteutumisesta Etelä-Suomessa