Ennätyksellinen määrä tukea rakennusperinnön hoitoon (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustuksia rakennusperinnön hoitoon yhteensä 33 kohteelle. Hakemuksia tuli 39. Jaettavaa oli ennätykselliset 179 000 euroa. Ympäristöhallinnon rakennusperinnön hoidon avustuksia oli valtakunnallisesti jaettavana kaksinkertaisesti viime vuosiin verrattuna, 1,7 milj.€. Eduskunta päätti kesäkuussa 4. lisätalousarviosta, jossa myös rakennusperinnön hoitoavustuksen määrää nostettiin. Yhteensä avustuksia rakennusperinnön hoitoon oli siis tänä vuonna jaossa 2,5 miljoonaa euroa.

Avustuksella vesikatto kuntoon

Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta avustusta haettiin yhteensä yli 650 000 euroa, joten avustusmääräraha kattoi tarpeesta vajaan kolmanneksen. Kaikkiaan Kaakkois-Suomen rakennusperintöavustushakemukset olivat hyviä ja perusteltuja.  Avustuksilla edistetään rakennusten suojeluarvon säilymistä ja yksittäinen avustus oli suurimmillaan 26 250 euroa. Kunnostustyöt painottuivat rakennusten vesikattoihin, runkokorjauksiin ja ikkunoihin.

Kymenlaaksoon apua 25 rakennussuojelukohteelle

Kymenlaaksosta avustusta sai 25 hakijaa 28:sta, yhteensä 119 100 euroa. Ahvenkosken kartanon tilanhoitajan talon vesikaton korjaukseen myönnettiin suurin yksittäinen avustus, 19 500 euroa. Ahvenkosken kartano on suojeltu rakennussuojelulailla. Myös toinen rakennussuojelulakikohde, Summan kartanon Savitalli, sai avustusta, 9 000 euroa. Pääasiassa näitä kohteita tuetaan Museoviraston entistämisavustuksilla. Myllylän kartanon julkisivun korjaukseen myönnettiin samoin 9 000 euroa.  Loput avustukset vaihtelivat 750-6 000 euron välillä, keskimääräisen avustussumman ollessa noin 3 600 €. Kaikkiaan avustuksia tuli Haminaan yhdeksään, Kouvolaan seitsemään, Kotkaan neljään, Pyhtäälle kolmeen, Virolahdelle ja Iittiin yhdelle kohteelle.

Virkistysaluesäätiölle suurin tuki Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan rakennusperintöavustuksen saajia oli 8 ja hakijoita 11.  Avustusta myönnettiin yhteensä 59 900 euroa. Etelä-Karjalassa suurin yksittäinen avustuksen saaja oli Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, jolle myönnettiin avustusta Ritakosken ja Kangaskosken voimalarakennusten vesikattojen kunnostuksiin yhteensä 43 750 euroa. Huomattavaa summaa tukee se, että rakennukset ovat tulossa yleishyödylliseen virkistyskäyttöön. Etelä-Karjalassa rahoitusta sai Lappeenrannasta kolme, Rautjärveltä kaksi ja Lemiltä, Imatralta ja Savitaipaleelta yksi kohdetta.

Rakennusperintökohteille tukea myös Museovirastolta ja Kotiseutuliitolta

Avustusta rakennusperintökohteiden kunnostamiseen myöntävät ELY-keskuksen lisäksi mm. Museovirasto ja Kotiseutuliitto. Samoille hankkeille ei voida myöntää rahoitusta molemmista avustuskanavista. Tänäkin vuonna osa kohteista haki useampaa avustusta.

Myönnetyt avustukset

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on jakanut rakennusperinnön hoitoon tarkoitetut vuoden 2020 avustukset. Haettujen ja myönnettyjen avustusten määrät maakunnittain olivat seuraavat:

Rakennusperintöavustuksilla paljon myönteisiä vaikutuksia

Yhteensä avustuksia rakennusperinnön hoitoon oli tänä vuonna jaossa 2,5 miljoonaa euroa, joka vastaa suuruusluokaltaan 2010 -luvun alun tilannetta. Tällä hallituskaudella avustusmääräraha kaksinkertaistettiin ja tänä keväänä myönnettiin talouden elvytystoimiin liittyen lisämääräraha.

Avustusmäärärahan lisäystä tukee Ympäristöministeriön viime vuonna julkaisema selvitys rakennusperintöavustusten vaikutuksista. Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi -julkaisu pdf 1,5 Mt

Suurin osa kyselyyn vastanneista avustuksen saajista koki, että avustuksella oli suuri merkitys kunnostetun kohteen säilymiseen ja käyttöön. Avustusten taloudelliset vaikutukset ovat moninkertaisia suhteessa avustussummiin. Taloudellisia vaikutuksia syntyy muun muassa materiaalihankinnoista ja työvoiman palkkauksesta. Ne ovat erityisen tärkeitä paikallisesti ja yksittäisille korjaukseen osallistuville tahoille. Rakennusperintöavustuksilla tuetaan arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden säilymistä. Kunnostuksilla voi olla vaikutusta myös alueen vetovoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen esimerkiksi matkailun kannalta.

Lisätietoja

Arkkitehti Tuija Mustonen
puh. 0295 029 201
etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola
puh. 0295 029 267
etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Linkit

Palvelut/rahoitus ja avustukset  (www.ely-keskus.fi)