Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän näkymät jatkuvat seesteisinä

Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne kehittynyt edelleen parempaan suuntaan vuoden takaisesta tilanteesta. Tulevaisuuskaan ei näytä heikkenemisen merkkejä.  Maakunnan työttömien määrä on yhä laskenut ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan. Osaavan työvoiman saatavuus on muuttumassa Pohjois-Karjalassa entistä haasteellisemmaksi.

Osana puolivuosittain tehtävää valtakunnallista alueelliset kehitysnäkymät -arviointia Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat[1] arvioivat helmikuussa 2019 ELY-keskuksen johdolla 25. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä.

Elinkeinoelämä on jatkanut kasvuaan Pohjois-Karjalassa verrattuna vuoden takaiseen. Nähtävillä on viitteitä, että kasvu olisi jo taittumassa. Teknologiateollisuuden ja erityisesti metalli- ja muoviteollisuuden näkymät ovat edelleen hyvät. Rakennusalan kasvu on maltillista huippuvuosien jälkeen. Joensuun ratapihan peruskorjauksen käynnistävä Kuhasalon maantiesillan työ on alkanut. Kokonaisuudessaan ratapihahanke on maakunnan lähivuosien infrastruktuurihankkeista merkittävin. Elintarviketeollisuus on hyvässä nosteessa edelleen. Metsäbiotaloudella on hyvät näkymät ja maakunnassa on myös investointeja vireillä. Haasteena elinkeinoelämässä on edelleen Pohjois-Karjalan markkinointi yritysten sijoittumispaikaksi. Uusien yrittäjien löytäminen eläköityvien yrittäjien työn jatkamiseksi on haasteellista, samoin osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.  

Henkilöstöä ovat lisänneet erityisesti metalli- ja muovialat ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Myös sote-alalla tarvitaan koko ajan uusia tekijöitä. Niin ikään puutavaran hakkuu- ja kuljetusketjuun tarvitaan lisää työntekijöitä. Työvoiman tarpeisiin on käytetty ja käytetään edelleen rekrytointikoulutusta, vaikka sen kysyntä on vähentynyt aiemmasta. Suurimpana haasteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto, erityisesti metalli- ja muoviteollisuudessa. Kohtaanto-ongelmat ovat kasvaneet ja näköpiirissä on myös laajeneminen uusille ammattialoille. Työttömien määrä laskee, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, ja ammattitaitoisen työvoiman työllisyys paranee. Nuorten työllisyystilanne paranee aiempaan verrattuna.

Maatalouden tilanne on edelleen haasteellinen. Tilojen määrä vähenee, haasteena on myös tuottajien ikärakenne. Viljelijät joutuvat kamppailemaan alhaisten tuottajahintojen ja kasvavien kustannusten paineessa. Luomutuotanto kasvaa kuten myös tuotteiden kysyntä vähittäiskaupassa. Pohjois-Karjalassa maatilojen huono kannattavuus näkyy mm. investointihaluttomuutena sekä sukupolvenvaihdosten ja tuotantomäärien laskuna. Metsätaloudessa sen sijaan hyvä vire jatkuu. Puun kysyntä jatkunee hyvänä kaikkien puutavaralajien osalta, joskin hinnat ovat tasaantumassa. Markkinoiden kasvu luo investointitarpeita metsä- ja puuteollisuuteen.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Ritva Saarelainen, puh. 0295 026 168,
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Tapio Kinnunen, puh. 0295 026 063,
Suunnittelija Minna Keränen-Kultanen, puh. 0295 026 138.
[email protected]