Järvi-Suomelle laaditaan yhteinen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (Järvi-Suomi)
Järvi-Suomen alue syventää yhteistyötä maaseudun kehittämistyössä. Tavoitteena on monipuolisen ympäristönhoidon kääntäminen alueen vahvuudeksi sekä kilpailukyky- ja vetovoimatekijäksi.
Tavoitteisiin pyritään laatimalla Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelma. Ohjelman laatiminen oli yksi Itä-Suomen maaseutuohjelmien väliarvioinnin suosituksista. Ohjelma tuottaa osaltaan sisältöjä seuraavan ohjelmakauden valtakunnallisiin ja alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin. Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat keskeisiä tulevalla EU-ohjelmakaudella. Työ on käynnistymässä Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten yhteistyönä.
Huomio Järvi-Suomen vesistöihin
Järvi-Suomi on ainutlaatuinen alue Euroopassa. Alueella on useita suuria järviä kuten Saimaa, Päijänne, Pielinen, Keitele ja Kallavesi, niihin yhdistyvä valtava pienvesien verkosto sekä suuret joet, Kymijoki ja Vuoksi, joiden kautta järvialue kytkeytyy myös Itäiseen Suomenlahteen. Alueen kaikki elinkeinotoiminta ja asutus sijoittuu lähelle vesistöjä, mikä lisää vesistöjen kuormitusriskiä. Järvi-Suomella on muihin alueisiin verrattuna tämänkaltaisia erityisiä ympäristönhoitotarpeita, mutta myös mahdollisuuksia tuottaa monenlaisia ympäristöhyötyjä. Vesistöjen ohella Järvi-Suomen erityisyyttä ovat nurmipohjainen nautakarjatalous, korkean luonnonarvon maatalousalueet sekä pienipiirteiset metsät, joita hyödynnetään monipuolisesti. Alueen matkailu nojaa vahvasti luontoon.
Järvi-Suomen vesistöjen kuormitusriskiä halutaan pienentää. Kuva: Mervi Ukkonen
Ytimessä ympäristö, maaseutuelinkeinot ja vetovoima
Vuoden 2019 aikana laadittavalla Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmalla on ympäristö-, elinkeino- ja vetovoimatavoitteita. Olemassa olevien ympäristötoimien vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa, ravinteiden hallinnassa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä voidaan parantaa monin tavoin. Mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta on hyvä pohtia yhdessä. Yhteinen ohjelma on myös yhteinen kokeilu- ja oppimisalusta. Alueen elinkeinotoiminta perustuu vahvasti luonnonvaroihin ja samalla vaikuttaa niiden tilaan. Tätä molemminpuolista vuorovaikutussuhdetta on mahdollista parantaa. Lisäksi ohjelmalla tavoitellaan vetovoima- ja imagohyötyjä. Järvi-Suomella on mahdollista kehittyä edelläkävijäksi runsaasti vesistöjä, metsiä ja maatalousmaata sisältävän alueen ympäristönhoidossa ja luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä esimerkiksi ympäristökohteiden monipuolisuuden sekä nurmipohjaisen karjatalouden ansiosta. Alueelle on mahdollista kehittää oma maaseudun ympäristöbrändi.
Osallistava laatimisprosessi
Vuosille 2020-2027 laadittava ohjelma on tarjouspyyntövaiheessa. Ensimmäisenä etappina järjestetään 22. maaliskuuta laaja asiantuntijatyöpaja, jossa tunnistetaan Järvi-Suomen erityisiä ympäristönhoitotarpeita ja käyttökelpoisia toimenpiteitä. Ohjelman laadintaan kutsutaan alkuvaiheessa lähes 300 ympäristön, elinkeinojen, kehittämistyön ja hallinnon asiantuntijaa. Järvi-Suomen omalla alueella olevaa laajaa ympäristö-, elinkeino- ja kehittämisosaamista on tarkoitus hyödyntää laadintatyössä myös jatkovaiheissa.
Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 074
Yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, jyrki.pitkanen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 029 078
Yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus, ulla.mehto-hamalainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 577
Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 107
Yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 692