- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Happamuus heikentää vedenlaatua pohjalaisjoissa (Pohjalaismaakunnat)
Rannikon jokien keväinen happamuustilanne on heikko
Huhtikuun puolen välin tienoilla alkaneet happamuusongelmat ovat koetelleet pieniä ja keskisuuria jokia Vaasan eteläpuolelta Kokkolaan ulottuvalla alueella: Maalahdenjoen, Sulvanjoen, Laihianjoen, Vöyrinjoen, Kimojoen, Kälviänjoen sekä muutaman pienemmän sivujoen happamuutta kuvaavat pH-arvot ovat olleet alimmillaan 4,3-4,9. Happamuus lisää olennaisesti haitallisten metallien, kuten alumiinin huuhtoutumista vesistöihin. Näin voimakas happamuus on vesiluonnolle, kuten esimerkiksi kalastolle erittäin haitallista. Happamuudesta johtuvia kalakuolemia ei toistaiseksi ole kuitenkaan tullut ELY-keskuksen tietoon. Luontainen veden pH Suomen jokivesistöissä on 6-7, humusvesissä jonkin verran pienempi. Tavoitteellisena happamuuden minimiarvona vuositasolla pidetään pH-arvoa 5,5.
Suurten pohjalaisjokien pääuomissa happamuusongelmat ovat toistaiseksi jääneet selvästi vähäisemmiksi. Kyrönjoen ja Ähtävänjoen pH on pysytellyt koko huhtikuun yli 6:n ja vastaavasti Perhonjoella, Lapväärtin-Isojoella ja Närpiönjoella pH on laskenut alimmillaan hieman alle 6:n. Suurten jokien alhaisin happamuusarvo (5,5) on toistaiseksi mitattu Lapuanjoelta.
Happamuus on Pohjanmaan jokivesien suurin vesiensuojeluongelma
Ongelman perussyy on alueen happamassa maaperässä, happamissa sulfaattimaissa, ja näiden tehokkaassa kuivattamisessa. Pahin tilanne syntyy, kun kuivaa kesää seuraa sateinen syksy tai seuraavana vuonna kova kevättulva, joka huuhtoo kuivan kauden aikana muodostuneet happamat yhdisteet ja metallit vesistöihin. Viime kesä ja syksy olivat lämpimiä ja kuivia, minkä vuoksi olosuhteet happamien yhdisteiden muodostumiselle olivat periaatteessa hyvät. Vaikka happamuushaitat olivat vuosikausiin ankarampia, ovat ne ainakin isojen jokien kohdalla toistaiseksi olleet pelättyä lievempiä. Kevättulvat jäivät kuitenkin melko heikoiksi kevään ollessa hyvin vähäsateinen ja lumen sulamisen tapahduttua vaiheittain. Happamuushaitat voivat kuitenkin vielä pahentua toukokuun aikana, etenkin mikäli saadaan runsaita sateita. ELY-keskus seuraa tilannetta.
Lisätietoja
- Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948
- Julkaisupäivä
- 15.5.2019