- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Hämeen seurantapaikoilla useita havaintoja sinilevistä (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
Kuluvalla viikolla on havaittu sinilevää seitsemällä Hämeen leväseurantapaikalla. Orimattilan Villikkalanjärven havaintopaikalla levää oli erittäin runsaasti veden pinnalla, samoin Vesijärven havaintopaikalla Asikkalassa. Orimattilassa Mallusjärvellä sinilevää oli runsaasti, kuten myös Vanajanselän rannalla Hattulassa. Lahdessa Vesijärven ja Kymijärven havaintopaikoilla havaittiin vähän sinilevää. Vähäinen esiintymä tavattiin myös Lopella Loppijärven havaintopaikalla. Kuudella havaintoasemalla ei nähty sinilevää lainkaan.
Sinilevät alkukesällä pinnan alla, voivat kohota vanhetessaan pintaan
Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei yleensä kesän alussa nähdä veden pinnalla. Alkukesällä sinilevät kykenevät kaasurakkuloidensa avulla pysyttelemään kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvamisen kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, eikä niitä havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä kesän kuluessa vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä syvemmällä. Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä pääsee nousemaan kohti veden pintaa. Jos tuuli myöhemmin voimistuu, se voi kuljettaa levää suureltakin alueelta rantaan. Tämä voidaan nähdä sinilevän massaesiintymisenä. Tuulisella säällä levä sekoittuu tasaisesti koko vesimassaan. Silloin niitä ei huomata yhtä helposti. Vanhaa sinilevää voi tyynellä säällä nousta pinnalle myös karuilla, hyväkuntoisilla järvillä.
Tilanteen nopea vaihtelu vaikeuttaa tiedottamista
Yhdellä paikalla tehty levähavainto ei kuvaa koko järven tilannetta. Etenkin tuulille avoimilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle. Jos levän runsaus arvioidaan tänä ajankohtana, voi näyttää siltä ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aiemmin ollut runsaasti pinnalla. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka sitä ei olisi näkyvillä tuulen yläpuolisella rannalla. Näin levien esiintymisessä voi olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi leväkatsauksen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun katsaus julkaistaan.
Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella
Sinilevien mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet pois rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestäkin levämäärästä.
Lisätietoja
Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182, petri.horppila(at)ely-keskus.fi
Tiedotus
Laura Jalli, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 236
- Julkaisupäivä
- 29.8.2019