Siilojen suojeluarvoja on harkittu ELY-keskuksessa (Pohjalaismaakunnat)

ELY-keskuksen näkemys on, että siilojen arvot ovat historiallisia, mutta eivät maisemallisia tai rakennustaiteellisia. Siilot sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä nimeltä `Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly´. Jo tämä nimi kertoo siitä, että perinteisesti Setterbergin asemakaavan ajoilta saakka rantapuistovyöhyke on ollut varattuna julkisille rakennuksille. Kaupungin yleiskaava noudattaa myös tätä periaatetta ja oikeusvaikutteisena se ohjaa Siilojen asemakaavoitusta.

Asemakaavaehdotuksessa siilot on osoitettu purettavaksi ja korvattavaksi asuin-, liike- ja toimisto-rakennuksella, jossa asuminen on sallittu 85 %:sesti koko kerrosalasta. Ratkaisuun on päädytty vaikka kaavaselostuksessa on todettu, että alueen luonne on julkinen ja että asuminen ei ole luonteva käyttötarkoitus. Tontin pienuudesta ja suuresta kerrosalasta johtuen sinne ei mahdu riittävästi sitä pihatilaa, mitä asuinrakennuksen yhteyteen tulisi järjestää.

Siiloilla on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Tämä arvottaminen riittää asemakaavan suojelun perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Suojelumääräysten tulee toisaalta olla maanomistajalle kohtuullisia. Määräysten kohtuullisuutta on tutkittu uusimalla kuntotutkimusta ja arvioimalla rakentamiskustannuksia. Kuntotutkimuksen perusteella siiloja on mahdollista korjata. Kustannusarvion mukaan siilojen korjauksen kustannukset eivät ole kovin suuria verrattuna uuden rakennuksen rakentamiseen. Siilojen purkua perustellaan kaavassa paitsi kuntotutkimuksella ja kustannusarviolla myös sillä, että rakennus on suunnittelun ja työmaatekniikan suhteen vaikeasti muutettavissa asuin- tai toimistokäyttöön. Tätä vastaan puhuu kuitenkin siiloille myönnetty rakennuslupa opiskelija-asunnoille vuonna 1999.

Käytössä olevien tietojen perusteella ELY-keskus ei yhdy käsitykseen, että suojelumääräykset olisivat kohtuuttomia maanomistajalle. Sekä kuntotutkimuksen, kustannusarvion että arvottamisen perusteella kaavan ratkaisu tulisi olla siilojen suojelu. ELY-keskus on kuitenkin lausunnossaan kaavaluonnoksesta tuonut esille, että arvottaminen ei kaikelta osin ollut hyvä.

Arvottaminen tehtiin kahden asiantuntijan toimesta, mikä on hyvin suppea ryhmä. Koska kysymyksessä ei ole rakennuksen teknisen kunnon tai jonkin suoraan mitattavan arvon arvioimista, arvottaminen on luotettavampaa, jos siihen osallistuu useampi asiantuntija.

ELY-keskuksen näkemys siilojen arvoista on, että niillä on historiallisia arvoja, mutta ei rakennus-taiteellisia eikä maisemallisia arvoja. Siiloja rakennettiin Suomessa useilla paikkakunnilla samalla menetelmällä ja ulkoasultaan samanlaisina, josta tuli myös valtion viljasiilojen perustyyppi.

Rakennushistoriallisiin arvoihin sisältyvät myös kaupunkirakennustaiteen ja kaavoituksen historiaan liittyviä tekijöitä. Siilot on tökerösti sijoitettu katualueelle ja Marianpuistoon Setterbergin asemakaavan vastaisesti. Rakennusmassaa ei ole kaupunkikuvallisesti suhteutettu rantaviivaan vaan teollisuuskäyttö on yksinomaan sanellut rakennuksen massoittelua. Kaupungin puolelta katsoen siilot sulkevat pääsyn rantaan ja mittakaava ympäristöön nähden on musertava; sekä ihminen että ympäristö jäävät jättiläisen jalkoihin.

Siilojen identiteetti- ja symbolimerkitys saattaa olla kielteinen kun muistaa, että siilojen rakentamista alun perin vastustettiin asukkaiden ja myös päättäjien toimesta. Mylly-yhtiön painostus ja työllisyyteen vetoaminen sai kaupungin johdon myöntymään siihen, että siilot rakennettiin katu-alueelle. Kaavaselostuksesta käy ilmi, että asukkaat edelleen kokevat siilot paikkaan sopimattomaksi, liian suureksi ja ympäristöstään poikkeavaksi.

Lisätietoja:

• Arkkitehti Eva Sund-Knuuttila, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 943