Navigointivalikko
Tiedotteet 2017

Lämpimien säiden myötä vedenkorkeudet lähtevät laskuun Pirkanmaalla (Pirkanmaa)

Viime syksyn sateettomuuden ja tämän talven vähäisen lumikertymän vuoksi useissa luonnontilaisissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet koko talvena selvästi tavanomaista alempana. Pirkanmaalla on odotettavissa poikkeuksellisen alhaisia vedenkorkeuksia tänä kesänä.

Pirkanmaan järvien vedenkorkeuksien kannalta sateinen kevät olisi auttanut nostamaan vedenkorkeudet tavanomaisille kevätkorkeuksille, mutta sademäärät huhti-toukokuussa olivat tavanomaisia tai sitä pienempiä.

- Ylipäänsä sademäärät ovat jääneet syksystä asti hyvin pieniksi. Kun tarkastellaan kokonaissademäärää syyskuun alusta toukokuuhun alkuun, Pirkanmaalla sademäärä on ollut noin 300 - 350 mm ja keskimäärin se on noin 450 mm. Kokonaisuudessaan lumikertymä on ollut poikkeuksellisen pieni, pakoin jäätiin vain 20-30% prosenttiin tavanomaisista lumen vesimääristä, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Pirkanmaan pohjoisosissa lunta on ollut eniten koko maakunnassa, minkä vuoksi sulamisvesien myötä ainakin pienempien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet jonkin verran, mutta keskimääräisistä kevätkorkeuksista jäädään silti 10-15 cm.

- Suurilla järvillä, kuten Tarjannevedellä, Visuvedellä ja Ruovedellä vedenkorkeudet jäävät kuitenkin jopa lähes 50 cm keskimääräisistä, Isid jatkaa.

Eteläisellä ja itäisellä Pirkanmaalla on ollut myös poikkeuksellisen kuivaa. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jäämässä kauas kevään keskimääräisistä arvoista. Etenkin Mallasveden, Längelmäveden, Roineen, Pälkäneveden ja Hauhonreitin järvien vedenkorkeudet ovat olleet koko talven erittäin matalat ja kevätkorkeudet ovat jääneet lähes 40 cm ajankohdan keskimääräisistä arvoista. Näiden järvien tilanteesta on koottu tietoa ymparisto.fi -verkkopalveluun osoitteessa www.ymparisto.fi/mallasvedenjuoksutus.

Säännöstellyillä järvillä ollaan vielä tässä vaiheessa lähellä keskimääräisiä arvoja. Näsijärvellä tilannetta on auttanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta saatu poikkeuslupa jättää tänä vuonna vedenkorkeus alentamatta maalis-huhtikuussa. Muilla Pirkanmaan suurilla säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksia on pidetty tavanomaisia vuosia korkeammalla, mutta poikkeuslupia ei ole ollut tarvetta hakea.

Taulukossa on esitetty Pirkanmaan järvien havaitut vedenkorkeudet 15.5.2017. Suluissa on esitetty vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1977-2016 keskimääräiseen arvoon.

15.5.2017

Korkeus merenpinnasta

NN+m

Näsijärvi, Tampella (s)

95,14 (+0,23)

Pyhäjärvi, Näppilä (s)

76,87 (-0,07)

Vanajavesi, Toijala (s)

79,29 (-0,03)

Kyrösjärvi (s)

83,33 (-0,10)

Kukkia, Pälkäne (lt)

86,31 (-0,35)

Längelmävesi, Kaivanto (lt)

83,80 (-0,38)

Keurusselkä (lt), Mänttä

105,45 (-0,29)

Kitusjärvi, Virrat (lt)

116,03 (-0,27)

Tarjannevesi, Visuvesi (lt)

95,73 (-0,48)

Toisvesi (lt)

97,83 (-0,18)

s = säännöstelty, lt = luonnontilainen

 

Kesällä vedenkorkeudet laskevat nykyisestä

Lämpimät, aurinkoiset säät merkitsevät kasvukauden pääsemistä vauhtiin ja haihdunnan lisääntymistä, mikä osaltaan vähentää järviin tulevan veden määrää. Tästä syystä järvien vedenkorkeudet lähtevät koko maakunnassa laskuun nykyisestä, ellei kesä muutu erittäin sateiseksi.

- Tänä kesänä voidaankin useilla järvillä kokea poikkeuksellisen alhaisia vedenkorkeuksia. Kesäkuumalla järvistä haihtuu jopa 1 cm joka päivä, kertoo Isid.

Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien laskua joudutaan hillitsemään juoksutuksia pienentämällä. Kuivuuden jatkuessa pidempään juoksutuksen pienentäminen ei kuitenkaan riitä hillitsemään vedenkorkeuksien laskua.

Kaivot voivat paikoin kuivua

Pohjavesien pinnat ovat tällä hetkellä monin paikoin alle keskiarvon, eikä kevään vähäinen sademäärä ole juurikaan täyttänyt pohjavesivarastoja. Tämä voi tarkoittaa ensi kesänä alhaisia vedenpintoja ja kuivia kaivoja. Erityisesti yksittäiset kaivot esimerkiksi moreenialueilla pienillä valuma-alueilla saattavat kuivua. Sen sijaan pohjavesialueilla vedenotolle ei liene vielä haittaa kuivuudesta, koska alueet ovat laajempia ja muutokset ovat hitaampia. Suomen ympäristökeskus on laatinut pohjavesitilanteesta tuoreen tiedotteen.

Lisätietoja:


Alueellista tietoa