Tiedotteet 2015

Tilastoja Kaakkois-Suomen metsävaroista - riittävätkö puut metsäteollisuuden kasvavaan kysyntään (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ekotehokkuusindikaattorit on päivitetty. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) julkaisee vuosittain Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit -raportin. Uusimpaan julkaisuun on koottu ympäristö-, taloudellisia- ja kulttuuris-sosiaalisia muuttujia vuoden 2013 osalta. Raporttista voi tehdä johtopäätöksiä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueellista ekotehokkuuden kehityksestä.

Linkki uusimpaan Ekotehokkuus julkaisuun

Isoja investointeja ja metsäsektorin arvonlisäystä - talous- ja ympäristöindikaattoreita

Metsäteollisuudella on Suomessa suunnitelmissa tai valmisteilla miljardien eurojen edestä investointeja: Keväällä julkistettiin metsäteollisuuden siihen asti suurin investointisuunnitelma. Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan arvo olisi toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa. Lappeenrantaan valmistui maailman ensimmäinen, puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo. Biojalostamo aloitti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015. Kymin sellutehtaan laajennus käynnistyi vuonna 2014, ja sen arvioidaan olevan valmis vuonna 2015. Varkaudessa hienopaperikone muunnetaan pakkauskartongin raaka-aineen valmistukseen soveltuvaksi. Muutoksen arvioidaan olevan valmis vuonna 2015. Helmikuussa 2015 ilmoitettiin uudesta, 43 milj. euron investoinnista puisten rakennuselementtien tuotantolinjaan Varkaudessa. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Finnpulp Oy kertoo suunnittelevansa Sorsasaloon 1,1 miljoonaa tonnia havusellua tuottavaa sellutehdasta. Vuodesta 2012 lähtien valmistellun hankkeen kustannusarvio on 1,4 miljardia euroa. Nouseeko metsäsektorin arvo investointien myötä. Entä mistä saadaan riittävästi puuta kaikkien näiden investointien jälkeenkin?

Metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä (Kymenlaakso)

Metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä (Etelä-Karjala)

Metsäteollisuuden osuus maakuntien arvonlisäyksestä on painunut 1997 tason alapuolelle, mihin pääsyynä voidaan pitää kansainvälistä suhdannetilannetta. Voikkaan tehtaan sulkemisesta vuonna 2006 käynnistynyt voimakas rakenteellinen muutos vei Kymenlaaksosta vuoteen 2012 mennessä 5000 metsäteollisuussidonnaista työpaikkaa. Vaikka metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä on edelleen lievästi laskenut, näkymät on arvioitu kohtalaisen hyviksi johtuen teollisuudenalan uusiutumisesta ja panostuksista esimerkiksi biojalostukseen.

Puuston määrän kehitys Kymenlaaksossa

Puuston määrän kehitys Etelä-Karjalassa

Hakkuiden suhde metsän kasvuun kuvaa metsäresurssien kestävää käyttöä. Jos suhdeluku pysyy yli ykkösen, metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Jos suhdeluku kääntyy toisinpäin, niin metsävarojen käyttö ylittää kestävän käytön rajat. V. 2013 Kymenlaakson hakkuukertymä oli 2 172 099 m³ (+17,0 %) ja puuston kasvu 2 542 000 m³, eli vuotuinen nettokasvu oli 369 901 m³ (-46,1 %).

Kaakkois-Suomen metsissä on puuta 111 miljoonaa kuutiometriä eli 143 kuutiometriä hehtaarilla. Puumäärä on kasvanut 1960-luvulta alkaen, koska puuston kasvu on ollut suurempi kuin kokonaispoistuma. Suurin hakkuumäärä, joka vuosittain voidaan hakata vähentämättä tulevaisuuden tuottoja, on 5,1 miljoonaa m³. Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella käytetään erittäin paljon puuta verrattuna muiden metsäkeskusten alueisiin, johtuen alueelle keskittyneestä puunjalostusteollisuudesta. Kymenlaaksossa indikaattorin kuvaama metsävarojen kehityksen suhdeluku on pysynyt koko tarkasteluajanjaksona yli yhden, eli metsävarojen käyttö on alueella kestävää. Haasteena on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.

Uutta kasvua maakunnat ovat hakeneet osittain perinteisten alojen uudistamisesta ja toisaalta kokonaan uusilta toimialoilta. Tulevaisuuden alat kuten uusiutuvan energian tuotantoteknologia, biopohjaiset uudet tuotteet, digitaaliset sisällöt ja pelimaailma ovat jo synnyttäneet korvaavia työpaikkoja metsäteollisuudesta menetettyjen tilalle.

Liikenteessä turvallisempaa

Tieliikenneonnettomuuksia tapahtui Kymenlaaksossa v. 2013 selkeästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja Etelä-Karjalankin tilanne on maan keskiarvoa parempi. Kymenlaaksossakin maanteiden turvallisuus parani hieman v. 2013, vaikka maakunnassa sattuu edelleen enemmän tieliikenneonnettomuuksia kuin maassa keskimäärin. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta törkeät rattijuopumukset vähenivät v. 2013. E18-tien valmistuminen parantaa liikenneturvallisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.

Tieliikenne onnettomuudet Kymenlaakso

Tieliikenne onnettomuudet Etelä-Karjala

Katso myös:

Aavistus-sivulle

Lisätietoja
Ympäristöindikaattorit:

Kehitysinsinööri Mika Toikka 
p. 0295 029 294 (lomalla 22.6. asti)
mailto: [email protected]

Talousindikaattorit:

Maakuntasuunnittelija Anni Laihanen (Etelä-Karjala)
p. 040 483 5216
mailto: [email protected]

Ympäristöpäällikkö Frank Hering (Kymenlaakso)
p. 050 3087 290
mailto: [email protected]

Sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit
Erikoistutkija Tarja Paananen
P 0295 029 076
mailto: [email protected]