Tiedotteet 2015

Mikkelin lähivesillä poistetaan särkikalaa tehopyynnillä (Etelä-Savon ELY-keskus)

Mikkelin alapuolisella Saimaalla, Siikasalmeen asti ulottuvalla alueella, on aloitettu kolmivuotinen poistokalastushanke. Kalastukset toteutetaan särkikalojen, pienen ahvenen ja kuoreen rysäpyyntinä. Kalaa pyydetään keväisin jäiden lähdettyä etupäässä toukokuun aikana.

Etelä-Savon ELY-keskus on kysynyt mielipiteet osakaskunnilta, joiden alueelle rysät sijoitetaan. Pyydyksiä on 15 kappaletta ja ne on sijoitettu vesialueelle rannan tuntumaan väylien ulkopuolelle. Pyydykset on merkitty oranssin värisillä lipuilla. Lippujen välistä ei saa kulkea ja pyydykset tulisi kiertää vähintään 50 metrin päästä. Muiden vesilläliikkujien toivotaan huomioivan poistokalastuksen aiheuttama veneliikenne.

Kalastuksen toteuttaa Vendace Ky. Saalis otetaan talteen kokonaisuudessaan, mutta petokalat (hauki, kuha, made, taimen, kookas ahven) ja lohikalat (siika) vapautetaan. Saalis toimitetaan turkistarhojen käyttöön. Poistokalastuksen on tilannut Etelä-Savon ELY-keskus.

Tavoitteena 155 tonnia kalaa

Poistokalastus toteutetaan Mikkelin alapuolisen vesistön hoitosuunnitelman mukaisesti. Tavoitesaalismäärä on kahtena ensimmäisenä vuotena 55 tonnia/vuosi ja kolmantena vuonna 45 tonnia, yhteensä 155 tonnia. Hankinnan kokonaishinta tavoitteenmukaisilla määrillä on yhteensä 93 000 euroa. Pääosa kustannuksista katetaan jätevedenpuhdistamon kalatalousmaksuista kertyneillä varoilla (37,5 %). Muita rahoittajia ovat Mikkelin kaupunki (25 %), Etelä-Savon ELY-keskus (25 %) ja Mikkelin kalastusalue (12,5 %).

Tavoitteena parantaa vedenlaatua ja kalaston rakennetta

Tehokalastuksen avulla pyritään parantamaan Siikasalmen yläpuolisen alueen vedenlaatua ja kalaston rakennetta. Tavoitteena on poistaa kaloihin sitoutunutta fosforia ja parantaa tyydyttävässä luokassa olevan vesialueen tilaa. Vesialueen tilaa heikentää lähinnä liiallinen rehevyys jota ilmentävät muun muassa korkeat ravinnepitoisuudet. Rehevöitymisen seurauksena syvänteet kärsivät happiongelmista erityisesti kesäaikana.

Tehokalastuksella vaikutetaan myös järven ravintoverkon rakenteeseen ja hidastetaan järven sisäistä ravinnekiertoa. Tavoitteena on, että särkikalojen osuus vähenee, petokalojen osuus kasvaa ja lohikalojen elinolosuhteet paranevat. Järvialtaissa voitaisiin jatkossa harkita tukitoimenpiteinä lähinnä kuhaistutusten lisäämistä. Koekalastusten perusteella runsaimpia saalislajeja ovat lahna, särki ja salakka. Poistokalastuksen vedenlaatuvaikutukset ovat ennalta arvioiden suurimmat Visulahden ja Mustaselän alueella, jossa myös veden laatu on heikoin.

Kuormitusta vähennettävä

Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten pysyvyyden kannalta merkittävin uhkatekijä on ulkoinen kuormitus. Valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta tulisi pystyä pienentämään nykyisestä. Merkittävimpänä toimenpiteenä on uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen, jonka jälkeen asumajätevesien aiheuttama kuormitus pienenee. Lisäksi tarvitaan muun muassa maatalouden vesiensuojelun edistämistä valuma-alueella, haja-asutuksesta syntyvän kuormituksen vähentämistä sekä hulevesikuormituksen hallintaa. Pohjanläheisen vesikerroksen hapetusta neljällä vesialueella on syytä jatkaa. Keskeisillä kohteilla voidaan vesikasvien niitoilla parantaa muun muassa veden virtausoloja.

Hoitokalastusta jatkettava vuosien ajan

Tehokalastuksen jälkeen tulisi pystyä ylläpitämään saavutettua tilaa hoitokalastuksen avulla useiden vuosien ajan. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi tärkeää, että vesialueen omistajat olisivat osaltaan valmiita sitoutumaan järven hoitotoimiin. Rikkonaista vesialueiden omistusta tulisi yhtenäistää. Osakaskuntien ja järjestäytymättömien vesialueiden yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi toisi etuja vesiensuojelun lisäksi kalavesien hoidon järjestämistä ajatellen.

• Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma (pdf, 4287 kt)

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi