Lapuanjoen kalateiden suunnittelu käynnistyy (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tilannut kalatiesuunnittelun kahden Lapuanjoen pääuomassa olevan padon yhteyteen, Stadsforsenin voimalapadolle Uuteenkaarlepyyhyn ja Lakaluoman myllypadolle Lapualle. Lapuanjoki on entinen lohijoki, ja lohikaloja on noussut merestä ainakin Lapualle joen keskiosalle saakka. Valmistuessaan Stadsforsenin kalatie palauttaisi vuodesta 1926 poikki olleen vaellusyhteyden Lapuanjoen ja meren välillä. Syksyllä 2013 Stadsforsenin padon alapuolella tehdyn nousukalapyynnin tulosten perusteella Lapuanjokeen pyrkii nousemaan muun muassa taimenia, siikoja ja kuhia. Lakaluoman kalatie puolestaan parantaisi vaelluskalojen elinmahdollisuuksia joen keskiosalla, jossa jo nykyään esiintyy luontaisesti lisääntyvää paikallista taimenta ja harjusta.
Kuortaneenjärven alapuolisella osuudella vuonna 2013 tehtyjen kartoitusten perusteella Lapuanjoen pääuomassa on kaikkiaan kuusi kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumista rajoittavaa patoa: Stadsforsin, Hourunkosken ja Mäkelänkosken voimalapadot, Poutun ja Talinkalman säännöstelypadot sekä Lakaluoman myllypato. Täydellisiä eli kaikilla virtaamilla nousun katkaisevia esteitä näistä ovat Stadsfors, Hourunkoski ja Mäkelänkoski. Vaellusesteiden ohella joen heikko vedenlaatu on suuri ongelma Lapuanjoen alaosalla, jossa etenkin ajoittainen happamista sulfaattimaista johtuva happamuus rajoittaa lohikalojen elinmahdollisuuksia. Nousuesteiden poistaminen mahdollistaisi lohikalojen nousun joen keskiosalle, jossa vedenlaatu on selvästi alaosaa parempi. Lapuanjoella vuonna 2013 tehtyjen elinympäristökartoitusten tulosten perusteella lohikalojen elinympäristöksi soveltuvia kivikkoisia virta-alueita esiintyy runsaasti etenkin joen keskiosalla Kuortaneenjärven ja Lapuan välisellä osuudella sekä alaosalla Jepualla. Lapuanjoen koskissa vuonna 2013 tehtyjen sähkökoekalastusten tulosten perusteella keskiosalla esiintyy vähäisissä määrin luontaisesti lisääntyvää taimenta ja harjusta, kun taas heikosta vedenlaadusta kärsivältä alaosalta tyypilliset koskikalat puuttuvat täysin.
Kalatiesuunnittelu on osa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien EU-rahoitteisia EAKR-hankkeita, joiden yhteisenä päätavoitteena on etsiä keinoja Lapuanjoen pääuoman ekologisen tilan parantamiseen Kuortaneenjärven alapuolella. Kalatiesuunnittelun lisäksi hankkeissa selvitetään vaelluskalojen elinympäristöjä ja niiden kunnostusmahdollisuuksia Lapuanjoen pääuomassa, happamuuden vähentämismahdollisuuksia sivujoki Kauhavanjoella, lohikalojen poikastuotannon kannalta tarvittavaa virtaamaa Lapuan Hourunkosken luonnonuomassa, nousu- ja koskikalastoa sekä lohikalojen poikastuotantomahdollisuuksia mädinhaudontakokeilla. Kalatiesuunnitelmat, muiden selvitysten tulokset ja Lapuanjoen ekologisen tilan hoitosuositukset valmistuvat vuoden 2014 lopulla.
Hankkeiden rahoittajina ovat Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapuanjokirahasto. Hankkeissa pyritään edistämään vesienhoidon suunnittelun, valtakunnallisen kalatiestrategian, maakuntaohjelmien sekä Länsi-Suomen ympäristöstrategian tavoitteiden toteutumista. Hankkeiden yhteiseen ohjausryhmään osallistuvat seuraavat tahot: Nykarleby Kraftverk, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Kauhavan kaupunki, Lapuan kaupunki, Kuortaneen kunta, Lapuanjokirahasto, Nykarleby fiskeområde, Lapuanjoen kalastusalue, Alavus-Töysä-Kuortane kalastusalue, Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeiden toteutuksesta vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ja niiden projektipäällikkönä toimii Mika Sivil. Vuosina 2011–2014 toteutettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on yhteensä 119 992 €.
Lisätietoja
- Tutkija Mika Sivil, puh. 0295 027 936
- Erikoistutkija Jyrki Latvala, puh. 0295 027 861
