Tiedotteet 2014

Hämeen ELY-keskuksen rahoituksen kysyntä alkuvuonna 2014 edellisvuotta vähäisempää (Hämeen ELY-keskus)

Hämeen ELY-keskus myönsi alkuvuonna 2014 rahoitusta Hämeen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan ja ympäristön kehittämiseen yhteensä noin 75 miljoonaa euroa, mikä oli runsaat 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuvuonna 2013. Vertailtaessa alkuvuosia 2013 ja 2014 yritysten kehittämiseen ja investointeihin, maatilojen kehittämiseen, ympäristöhankkeisiin ja kalatalouteen käytettiin määrärahoja hivenen edellisvuotta enemmän, muilta osin käytetty rahamäärä oli edellistä alkuvuotta pienempi. Rahoituksen hiipumisen taustalla on erityisesti EU:n ohjelmakausien vaihtuminen; vanhan ja uuden ohjelmakauden taitteessa hanketoiminta on yleensä tavanomaista vähäisempää.

Työllisyyden hoitoon, yrittäjyyden edistämiseen ja osaamiseen osoitettujen määrärahojen taso on ollut laskussa koko maassa; Hämeessä oli alkuvuonna 2014 käytettävissä noin 5 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäisistä määrärahoista mm. kuntakokeiluihin määrärahoja oli kuitenkin käytettävissä edellisvuotta enemmän.

Tekes-rahoituksen painopisteenä oli vaativan kansallisen tason osaamisen ja kansainvälisen huippuosaamisen edistäminen. Tekes-rahoitusta myönnettiin Hämeeseen yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa. Summa jakaantui maakunnittain siten, että Päijät-Hämeen osuus oli noin 2/3 ja Kanta-Hämeen osuus 1/3. Rahoituksen suurin kohderyhmä oli poikkeuksellisesti suuryritykset, joiden TKI-toimintaan kohdistui puolet Hämeeseen myönnetystä rahoituksesta. Erityisen myönteinen kehityssuunta on se, että nuorten, alle 6 vuotta toimineiden yritysten osuus on kasvanut 30 prosenttiin.

Yritysten investointi- ja kehittämisrahoituksessa painottui uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Hämeen ELY-keskus myönsi pienten ja keskisuurten yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin rahoitusta lähes saman verran kuin edellisvuonna, yhteensä runsaat 5,7 milj. euroa. Mikro- ja pk-yritysten kehittämiseen käytettiin noin 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2013, mutta energiatukiin noin kaksinkertainen määrä vuoden 2013 alkupuoliskoon verrattuna. Rahoitettujen hankkeiden arvioitu työpaikkavaikutus on 236 vakituista työpaikkaa ja rahoituksen avulla tuettiin 17 uuden yrityksen perustamista.

Energiatukiin käytettävissä olevat määrärahat ovat kasvaneet, samoin kuin tukimuodon kysyntä. Hinnaltaan kilpailukykyinen uusiutuva energia on suomalaisille yrityksille tärkeä tuotantotekijä, ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia aluetalouteen.

Alkuvuoden aikana tehtiin EU:n ohjelmakauden 2007–2013 viimeisiä rahoituspäätöksiä. Viimeiset hankkeet voivat alkaa vuoden 2014 aikana. Uusissa rahoitetuissa ESR-hankkeissa painopisteinä olivat erityisesti toimenpiteet, joissa tuetaan nuorisotakuun toteutumista sekä syrjäytymistä ehkäiseviä teemoja.

Maaseudun kehittämisrahoitusta ohjelmakaudelta 2007–2013 oli vielä alkuvuodesta käytettävissä vähäinen määrä, joka käytettiin maaseutuohjelman mukaisiin yritystukiin ja paikallisten toimintaryhmien muutamiin hankkeisiin.  ELY-keskuksen myöntämiin kehittämishankkeisiin ei ollut rahoitusta käytettävissä lainkaan, koska ohjelmakauden 2014–2020 rahoitusta ei saatu vielä liikkeelle. Maaseuturahoituksen osalta vuosi 2014 onkin välivuosi ohjelmakausien vaihtumisesta johtuen.

Maatilojen sukupolvenvaihdoksiin sekä investointeihin myönnettiin alkuvuonna 2014 rahoitusta runsaat 13 milj. euroa, mikä on hivenen enemmän kuin alkuvuonna 2013. Luopumistukijärjestelmissä tapahtuvien muutosten johdosta sukupolvenvaihdoksissa on havaittavissa merkittävää lisäystä vuonna 2013 ja erityisesti vuonna 2014. Sen sijaan maatilojen investointitukihakemukset ovat vähentyneet vuoden 2014 aikana maataloustuotteiden negatiivisen hintakehityksen johdosta.

Elinkeinokalatalouden rahoitus on Hämeessä ja Pirkanmaalla hiipunut nykyisen ohjelmakauden lähestyessä loppuaan. Tähän on vaikuttanut mm. kalanjalostuksen ja kalan tukkukaupan rahoituskriteerien kiristyminen sekä sisävesikalastuksen toimenpiteen kehyksen täyttyminen.

Ympäristöhankkeisiin käytettiin alkuvuonna 2014 vajaat 3 milj. euroa. Kansallisella ympäristörahoituksella edistettiin ympäristönsuojelua mm. vesihuoltohankkeiden, vesistökunnostusten, pohjavesiselvitysten ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusten sekä haja-asutuksen jätevesineuvonnan avulla. Lisäksi rahoitettiin METSO-ohjelman hankkeita ja rakennusperinnön säilymistä. 

• Rahoitustaulukot 1-6 2014 (pdf, 309 kt)

Lisätietoja:  

Ylijohtaja Pekka Savolainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 171

Erikoissuunnittelija Markku Paananen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 167