- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2013
Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.
Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisen suunnittelu etenee (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa Siikalatvan alueella Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on
- parantaa varautumista äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin että pitkäaikaiseen virtaamien muutoksiin ja
- kehittää Uljuan tekoaltaan säännöstelyä tulvariskien hallitsemiseksi altaan virkistyskäyttö huomioiden
- tarkastella tulvavaara- ja riskikarttojen avulla nykyiset tulvariskit ja laatia selvitykset mahdollisista toimenpiteistä tulvariskien vähentämiseksi sekä
- parantaa Siikajokivarren ja Uljuan tekoaltaan ekologista tilaa sekä asukkaiden ja elinkeinonharjoittajin turvallisuutta.
Hankkeessa on tehty mittauksia tulvavaara- ja riskikarttoja varten kesän ja syksyn aikana 2013. Kartat valmistuvat vuoden vaihteen tienoilla. Tulvavaara- ja riskikartat laaditaan sekä kevät- että kesä-syystulvatilanteille tulvan todennäköisyyksille 1/20a -1/250a. Todennäköisyysaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, mikä keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti.
Hankkeessa on selvitetty myös ns. kuivien tekojärvien sijaintia ja niiden käyttämistä tulvavesien varastointiin. Sopivina paikkoina on mm. tarkasteltu entisiä turvetuotantoalueita ja järviä, joiden vesipintaa on alennettu. Toteutuskelpoisia kustannustehokkaita ratkaisuja näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Kuiville alueille rakennettavien altaiden varastointikapasiteetit jäävät vähäisiksi ja rakennuskustannukset nousevat hyötyyn nähden korkeiksi. Ensisijaisesti kuiva-altaat olisi sijoitettava joko valtion tai kunnan omistamille maa-alueille. Tulvaveden varastointi olisi voinut helpottaa erityisesti Mankilan alueen tulvatilanteita. Soveltuvia suuria alueita ei kuitenkaan Mankilan läheisyydessä ole. Jälkihoidetuista turvetuotantoalueista Rahvaannevalla on tuotanto lopetettu ja suurin osa alueesta on peltona. Pahanevan kosteikkoja käytetään jo puolestaan nyt jätevesipuhdistamon vesien jälkikäsittelyyn. Myllyneva, Kotineva ja Karjoneva ovat joko maa- tai metsätalouskäytössä ja lisäksi tuotantoalueiden varastokapasiteetti ja yläpuolinen valuma-alue ovat pieniä, joten tulvasuojelun näkökulmasta näillä ei ole merkitystä. Ainoa potentiaalinen suo on Kurunneva, joka on kunnan omistuksessa. Kunta on jo vesittänyt osan suoalueesta ja tarkoituksena on tehdä lisää lintukosteikkoja. Myös Kurunnevan varastokapasiteetti olisi tulvasuojelumielessä vähäinen.
Järvistä, joiden vedenpintaa on alennettu, ainoat tarpeeksi suuren valuma-alueen omaavat Kurranjärvi ja Mankilanjärvi eivät sovellu tulvaveden varastointiin. Kurranjärveen on rakennettu pohjapato ja alivesipintaa on nostettu 90-luvun alussa ja jo tämä nosto on ollut ranta-alueiden maanomistajien mielestä riittävä. Myös Mankilan järvessä on pohjapato. Lisäksi Mankilanjärvi on erittäin matala ja tulvasta aiheutuu ranta-asukkaille haittaa jo nyt.
Hankkeessa on myös selvitetty aikaisempien vuosien tulvasuojelu- ja voimataloushankkeita sekä syitä, miksi niistä on luovuttu. Esille on noussut etenkin Uljuan padon yläosan korottaminen. Asian selvittely on vielä kesken.
Ekologiset selvitykset
Hankkeessa selvitetään eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset Uljuan ekologiseen tilaan ja virkistyskäyttöön. Uljuan altaan vedenpinnan alenemisella talvisin on todettu olevan selvä haitallinen vaikutus altaan ekologiseen tilaan. Vesipinnan aleneminen ja rantavyöhykkeen kuivuminen vaikuttavat etenkin herkimpiin kasvi- ja eläinlajeihin. Myös syyskutuisten kalojen mäti voi jäädä kuivalle maalle.
Suunnittelun eteneminen jatkossa
Tavoitteena on, että Uljuan allasta pystyttäisiin säännöstelemään sekä nopeasti tulvauhkiin reagoiden että pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos huomioiden. Uljuan säännöstelyn kehittämistä tarkastellaan ensisijaisesti nykyisten luparajojen puitteissa. Myös ennusteiden ja tiedotuksen parantamiseen etsitään nykyistä parempia keinoja. Tarkoitus on lisäksi selvittää, onko teitä rakennettu vesistön luontaisiin tulvauomiin.
Hankkeen suunnitteluosuus valmistuu kesällä 2014
Suunnitteluhankkeen ohjausryhmä kokoontui 2. lokakuuta Pulkkilaan kuulemaan ja neuvottelemaan hankkeen välituloksista ja jatkosuunnittelusta. Ohjausryhmä päätti, ettei kuiva- altaiden ja järvien käyttöä tulvaongelmiin enää tarkastella pidemmälle. Maakosteuden huomioiminen Uljuan säännöstelyssä ja tiedottamisessa selvitetään. Myös Uljuan patojen korotushankkeen lopettamisen syyt selvitetään. Tärkeäksi koettiin myös tiedotus, johon hankkeessa tulee panostaa. Ohjausryhmän kokouksen muistio on luettavissa Siikalatvan kunnan www.sivuilta.
Ohjausryhmään kuuluvat Siikalatvan, Siikajoen, Pyhännän kuntien ja Mankilan alueen paikalliset edustajat sekä voimayhtiöiden, pelastuslaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat. Hankkeen suunnittelua vetää ELY-keskus ja suunnittelijoina toimivat Ramboll Finland Oy ja Suomen ympäristökeskus.
Lisätietoja ELY-keskuksesta antaa Veli-Pekka Latvala puh. 0295 038365.
- Julkaisupäivä
- 22.10.2013