Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke ja Puulan kalastusalue keräävät tietoja Mäntyharjunreitin koski- ja järvialueilla luonnossa syntyneistä taimenista. Tietoja kaivataan koko Mäntyharjunreitiltä Kyyvedeltä Voikoskelle asti. Kalastajien toivotaan ilmoittavan tietoja aktiivisesti huolimatta siitä, onko kalan vapauttanut, ottanut saaliiksi tai onko kala esimerkiksi alamittaisena kuollut pyydykseen.
Tietoja voi ilmoittaa sähköisesti Puulan kalastusalueen ylläpitämillä Puula.fi –sivuilla (www.puula.fi) tai suoraan Etelä-Savon Etelä-Savon ELY-keskukseen Teemu Hentiselle ([email protected]), p. 0400 623 207. Kaikkien tietoja ilmoittaneiden kesken arvotaan vuosittain kolme Puulan viehekalastusalueen vuosilupaa ja kolme Mäntyharjun viehekalastusalueen vuosilupaa.
Luonnossa syntyneen taimenen pystyy erottamaan kasvatetuista taimenista tarkastamalla kalan rasvaevän. Luonnossa syntyneillä kaloilla on ehjä rasvaevä, kasvatetuilta rasvaevä on leikattu pois. Mäntyharjun reitin kasvatetuilta ja istutetuilta taimenilta rasvaevä on leikattu pois vuodesta 2008 alkaen.
Luontaisia kantoja elvytetään kalojen kasvukautta pidentämällä
Luonnossa syntyneiden taimenien selvitystyö on käynnistetty Kestävä kalastus ja luontomatkailu –hankkeen ja Puulan kalastusalueen yhteistyönä. Tavoitteena on selvittää taimenien määriä Mäntyharjunreitin tärkeimmiltä koskialueilta ja koko reitin järvialueilta.
Hankkeella pyritään kehittämään istutuksiin perustuvaa lohikalojen kalastusta kestävän kalastuksen suuntaan niin, että samalla voidaan elvyttää luontaisia vaelluskalakantoja. Lohikalat kasvavat erittäin nopeasti saavutettuaan kahden kilon painon. Tämän jälkeen niiden paino lisääntyy 2 - 4 kg vuodessa. Nykyisin kalastus poistaa pääsääntöisesti 1 – 2,5 kg painoiset yksilöt eli kalat, jotka ovat juuri pääsemässä sukukypsäksi ja tehokkaan kasvunvaiheeseen. Jos peto- ja vaelluskalakantoja verotetaan vuoden nykyistä myöhemmin, lisää se merkittävästi 3 - 7 kg järvitaimenten ja –lohien määriä vesistöissä. Tämä lisää kalapaikkojen vetovoimaisuutta, mahdollistaa mm. lisääntyvää vapaa-ajankalastusta ja edistää kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Samalla mahdollistetaan luontaisten järvitaimenkantojen elvyttäminen.
Luontaisilla järvitaimenkannoilla menee heikosti
Runsaat järvitaimen istutukset perustuvat vain harvojen naarastaimenien geeniperimään eli kalanviljelyyn ei saada riittävästi luonnonkiertokulun käynyttä emokalastoa. Tämä vaarantaa lajin säilymisen ja heikentää istutusten tuottoa. Luonnonkannat ja istutetut järvitaimenkannat voidaan erottaa luonnossa istukkaiden rasvaeväleikkauksella. Tämän ansiosta luonnonkantojen elvyttäminen ja istutettuihin kantoihin perustuva kestävän kalastuksen ja matkailun kehittäminen on mahdollista.
Nykyisin Vuoksen alueelta pyydetään emokaloja Kermankoskesta, Lieksanjoesta ja Pielisjoesta. Näistä saadaan vuosittain sukukypsiä järvitaimennaaraita keskimäärin alle 10 kappaletta. Kymijoen vesistöalueella (Mäntyharjunreitillä) laitosviljelyyn pyydetään Rautalammin reitin neljältä koskialueelta luonnossa syntyneitä poikasia ja niistä kasvatetaan laitosviljelyn emokalasto. Poikaspyyntiin on siirretty, koska luonnosta ei ole saatu pyydettyä riittävästi emokaloja.
Järvilohen kasvu Puulavedellä 1994-98 ja 2000-2011 (pdf, 58 kb)
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Teemu Hentinen, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 623 207, teemu.hentinen(at)ely-keskus.fi
