Tiedotearkisto

Jo 1800-luvun lopulla maahamme tullut rapurutto on romahduttanut alkuperäisen jokirapumme tuotannon, ja kantojen palauttaminen on osoittautunut valtaosassa suuria reittivesiämme mahdottomaksi. Kokemäenjoen vesistö oli aikanaan maamme tärkein jokiravun tuotantoalue.

Rapuruton autioittamiin vesiin 1960-luvulla kotiutettu täplärapu on menestynyt hyvin, ja sen saalis on jo moninkertainen jokiravun saaliiseen verrattuna. Täplärapu on elvyttänyt Etelä-Suomen järvialueen ravustuskulttuurin, ja Häme ja Pirkanmaa ovat nousseet jälleen Suomen tärkeimmäksi ravuntuotantoaluetta..

Kasvaneen rapusaaliin seurauksena raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt suuri, ja uudelle yritystoiminnalle tarjoutuu tulevaisuudessa monia mahdollisuuksia.

Raputaloutemme suurin ongelma on, että täplärapu kantaa jokiravulle tappavan vaarallista rapuruttoa. Tilannetta vaikeuttaa täpläravun luvaton istuttaminen. Työryhmä kuitenkin arvioi, että maamme luonnonolot mahdollistavat sekä jokiravun säilymisen elinvoimaisena että täpläravun tuotannon hallitun kasvun.

Strategiassa jokiravulle on määritelty suoja-alue, jonne täplärapua ei saa istuttaa. Häme ja Pirkanmaa kuuluvat alueeseen, jonne täpläravun hallittua kotiuttamista voidaan viranomaisten luvalla jatkaa. Myös näiden alueiden jokirapukantoja pyritään suojelemaan ja vahvistamaan.

Strategian toteutuminen edellyttää suunnitelmallisuutta, tiedonvälitystä ja neuvontaa sekä niihin tukeutuvaa paikallista osallistumista ja päätöksentekoa. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä rapukantojen hoidon käytännön keinoja.

Työryhmä ehdottaa myös, että kaupallista ravustusta, ravunviljelyä, tuotekehitystä, jalostusta ja rapujen menekkiä edistetään tulevan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoituksella. Myös maaseutumatkailu voi hyödyntää ravustusta ja rapujuhlia nykyistä tehokkaammin.

Strategia luovutettiin ministeri Jari Koskiselle keskiviikkona 16.1.2013.

Kansallinen rapustrategia 2013-2022 (pdf-tiedosto)

Lisätiedot     

• kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen, Hämeen ELY-keskus, puh.  0295 025 077

Tiedotus

• Katri Erkamo, puh. 0295 025 147