- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
- Valtion aluehallinnon uudistus
Tiedotearkisto
Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen järviseurannassa oli mukana erityyppisiä järviä maakunnan eri osista. Elokuun lopulla näytteitä otettiin 31 sellaisesta kohteesta, josta on vastaavalta ajalta 1993–2011 vähintään kolme tulosta.
Järvien pohjanläheisessä vesikerroksessa oli paikoin happikatoa tai hapen niukkuutta. Hyvin humuspitoisessa, lähes luonnontilaisessa Pienessä Hietajärvessä todettiin happikato. Muut happiongelmaiset järvet olivat ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi reheviä tai reheviä, kuten Ylimmäinen- ja Keskimmäinen-Sulkama, Koppelojärvi, Heposelän keskiosa ja Viinijärven länsiosan syvänne.
Sääolojen vaikutus järvien veden laatuun
Kesä-elokuussa 2012 Pohjois-Karjalassa satoi yhteensä 327–347 millimetriä (edelliskesänä 191–212 mm), kun vastaavan pitkän ajan keskiarvo on 233 mm. Sateiden runsaus lisäsi muun muassa humusaineksen ja ravinteiden huuhtoutumista maa-alueilta vesistöihin.
Runsaat sateet näkyivät värilukujen nousuna vesistöissä. Pohjois-Karjalan seurantajärvien päällysvedessä 15 havaintopaikalla 31:stä väriluku oli suurempi elokuussa 2012 kuin kertaakaan vertailujaksolla (elokuut 1993–2011). Suuria värilukuja mitattiin paikoin sekä kirkasvetisissä vesistöissä että luontaisesti humuspitoisissa vesistöissä.
Humusväritteisyyden nousu pienensi näkösyvyyttä useimmissa kohteissa. Suurimmat näkösyvyyslukemat, 5,6 metriä, mitattiin Pyhäjärven havaintopaikoilla, pienimmät alle metrin lukemat Keskimmäinen-Sulkamassa ja Nuorajärvessä.
Seurantajärvien pintaveden lämpötila vaihteli elokuussa välillä 13,8?19,7 astetta ja oli keskimäärin 16,9 astetta. Järvien pintavedet olivat kolmessa neljästä seurantakohteesta noin asteen pari tavanomaista viileämpiä.
Sateisuus, viileys ja tuulisuus rajoittivat monin paikoin levien kasvua viime kesänä. Sateiden myötä järviin tuli tuntuvasti tavallista suurempi määrä mm. humusainesta, jonka hajoaminen saattaa heikentää tulevana talvena järvien happitilannetta.
Järviseuranta on osa ympäristöhallinnon yhteistä vuosien 2009–2012 ympäristön tilan seurantaohjelmaa, jota ELY-keskukset toteuttavat alueellaan. Tuloksista on tarkemmin www.ymparisto.fi-sivuilla.
Lisätietoja:
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
limnologi Riitta Niinioja
puh. 0295 026 208
www.ymparisto.fi > Pohjois-Karjala > Ympäristön tila > Pintavedet > Veden laatutuloksia 2000-luvulla Pohjois-Karjalan seurantajärvistä / Tuloksia elokuulta 2012
- Julkaisupäivä
- 1.11.2012
- Luokitukset