Tiedotearkisto

Aurinkoiset päivät ovat alkaneet ohentaa lumipeitettä Etelä-Suomessa. Tiiviisti rakennetuilta alueilta ja kaduilta lumet ovatkin jo vähentyneet huomattavasti. Sulamisvedet nostavat päiväsaikaan etenkin kaupunkialueilla sijaitsevien ojien ja purojen vedenpintoja, mutta yöpakkasten myötä lumen sulaminen pysähtyy ja vedet kääntyvät laskuun. Metsä- ja peltoalueilla on vielä runsaasti lunta, paikoin lumen vesiarvo (120-140 mm) on jopa kaksinkertainen ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Merkittävä sulaminen käynnistyy vasta vuorokauden keskilämpötilan noustessa nollan yläpuolelle, joten varsinaisen tulvan alkua suuremmissa joissa ja järvissä saadaan vielä odotella.

Uudenmaan alueen merkittävimmillä säännöstellyillä järvillä on varauduttu kevään tulviin jo ennalta. Vedenpinnat ovat useilla järvillä säännöstelyrajojen puitteissa jopa viimevuotisia arvoja alempana, jolloin tulvavedelle löytyy enemmän varastotilaa. Tällä helpotetaan osaltaan myös järvien alapuolisten jokien tulvatilannetta.

Tulvahuiput huhtikuun lopulla

Ensimmäisiä merkkejä kevättulvan alkamisesta nähdään todennäköisesti vasta ensi viikon loppupuolelle ennustetun lämpenemisen myötä. Tällöin vedenpinnat lähtevät nousuun rannikon läheisyydessä olevissa pienemmissä jokiuomissa, joiden latvoilla ei ole suurempia järviä. Varsinaisten päävesistöjen – kuten Karjaanjoki, Vantaanjoki ja Porvoonjoki – tulvahuippuja odotellaan huhtikuun loppupuolella. Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeuksien ennustetaan olevan suurimmillaan vasta toukokuun puolella.

Tulvan lopulliseen suuruuteen vaikuttaa lumen määrän lisäksi sulamiskauden sää. Mahdolliset sateet ja lämpötilan reilu nousu nopeuttavat tulvavirtaamien kasvua, jolloin tulvahuipusta voi tulla paikoin reilusti keskimääräistä korkeampi. Toisaalta pitkään jatkuvat yöpakkaset voivat hidastaa sulamista, jolloin tulvasta tulee pienempi mutta vastaavasti pitkäkestoisempi.

Tulvariskialueet tiedossa, Vantaan Pirttiranta suojattu

Uudenmaan merkittävimmät vesistötulvariskialueet sijaitsevat Vantaanjoen vesistöalueella Helsingin Oulunkylän siirtolapuutarha-alueella sekä Keravanjoen varrella. Aiempina vuosina tulvalle alttiina olleen Vantaan Pirttirannan loma-asuntoalueen suojaamiseksi rakennettiin keväällä 2012 kiinteät tulvapenkereet. Vantaanjoen vesistön latvaosalla Riihimäellä tulvatilanteeseen varautuu Hämeen ELY-keskus. Muualla Uudellamaalla tulvariski koskettaa lähinnä yksittäisiä rakennuksia sekä pelto- ja metsäalueita.

Tulvasta saattaa aiheutua häiriöitä myös liikenteelle. Merkittävin riskikohde on Valtatie 1 Espoon Kirkkojärven kohdalla, missä tulvavesi aiheutti viimeksi haittaa joulukuussa 2011. Lumen sulaessa nopeasti on vaarana, että tulvavesi aiheuttaa ongelmia moottoritien liikennöitävyydelle myös tänä keväänä.

Tulvatilanteen seurantaa tehostettu

Uudenmaan ELY-keskus on aloittanut alueen vesistöjen tehostetun vesi- ja tulvatilanteen seurannan. Seurantaa varten ELY-keskuksella on käytössä toimialueellaan yli 30 reaaliaikaista vedenkorkeuden ja virtaaman havaintoasemaa. Uusimmat automatisoidut asemat sijaitsevat Espoonjoen valuma-alueella Valtatie 1:n kohdalla ja Pitkäjärvellä. Näiden asemien avulla voidaan seurata Espoonjoen tulvatilanteen kehittymistä erityisesti tulvariskille alttiilla Kirkkojärven alueella. Reaaliaikaisen seurannan lisäksi ELY-keskus hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää vesistöennustejärjestelmää.

Kevään tulvatilanteen edistymistä voi seurata Uudenmaan ELY-keskuksen internetsivuilta osoitteessa

 www.ely-keskus.fi/uusimaa/vesitilanne

 

Lisätietoja:

• tulvat: Kari Rantakokko 0295 021 453, Olli Jaakonaho 0295 021 398
• liikenne: Pekka Rajala 0295 021 333, Jarmo Puharinen 0295 021 328