Tiedotearkisto

Suunnitelmaluonnos on nähtävissä kaikissa toimialueemme kunnissa ja sähköisenä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuilla.

Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäisestä osasta kesällä 2012. Merenhoidon suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat myös seurantaohjelma (2014) sekä toimenpideohjelma (2015), jossa esitetään meren hyvän tilan saavuttamiseksi tehtäviä toimia. Kansalaiset voivat myöhemmin esittää näkemyksiään myös näistä ohjelmista.

Lausuntoaineistossa kerrotaan tavoitteista hyvän tilan saavuttamiseksi

Merenhoitosuunnitelmassa arvioidaan meren nykytilaa, asetetaan tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi sekä esitetään mittarit tilan seuraamiseksi. Nykytila ja tavoitetila esitetään yhteentoista kriteeriin nojautuen. Luonnoksessa kuvataan myös ihmisen toimintaa ja sen aiheuttamia haittoja Itämerellä.

Tavoitteita ovat: rehevöitymisen torjunta, haitallisten aineiden vaikutusten vähentäminen, Itämeren kaikkien lajien ja ekosysteemien suojelu, merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö, merenkulun turvallisuuden parantaminen ja haittojen torjuminen sekä merellinen aluesuunnittelu. Lisäksi tavoitteena on, ettei meren hydrografisia oloja (mm. suolaisuus, lämpötila, virtaukset, vedenkorkeus) muuteta, eikä roskaantuminen, energian johtaminen (esim. lauhdevedet) mereen tai vedenalainen melu vaikuta haitallisesti meriympäristöön.

Merenhoidon suunnittelulla on liittymäkohtia vesienhoidon ja myös tulvariskien hallinnan suunnitteluun

Vesienhoidon osalta suunnittelun työohjelmasta ja vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä käynnistetään kuuleminen kesäkuussa 2012. Tulvariskien hallinnan suunnittelussa on vuonna 2011 kuultu kansalaisia ja sidostahoja merkittävistä tulvariskialueista. Jatkossa tullaan pyrkimään siihen, että merenhoitoon, vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan liittyvät kuulemiset järjestetään samanaikaisesti.

Suurinta haittaa meren ekosysteemille aiheuttaa pitkään kestänyt ja yhä jatkuva ravinnekuormitus, joka ilmenee rehevöitymisenä.

Vaikka vesienhoidon toimenpiteet ovat jo vähentäneet ravinnekuormaa, merenpohjaan vuosikymmenien kuluessa kertyneestä varastosta liukenee, erityisesti hapettomissa olosuhteissa, ravinteita veteen. Tämä ns. sisäinen kuormitus voimistaa rehevöitymistä.

Saaristomeren sisäosa on rehevöitynyt. Valuma-alueen pellot ovat eroosioherkkiä ja jokien kuljettamat typen sekä fosforin määrät ovat edelleen suuria. Yhdyskuntajätevesien fosforikuormitus on vähentynyt reilusti, ja myös typpikuormitus on selvästi pienentynyt 2000-luvulla. Vesiviljelystä tuleva ravinnekuormitus on puolittunut 1980-luvun lopusta, silti vaikutus keskittymäalueilla voi olla paikallisesti suuri. Ulkosaariston rehevöityminen on jatkunut 2000-luvulle asti. Suomenlahden virtauksen mukana tulevat ravinteet vaikuttavat Saaristomeren kaakkois- ja eteläosiin.

Selkämeren avoimella rannikolla rehevöitymisen vaikutukset rajoittuvat kapealle vyöhykkeelle, vaikka sinne laskeekin maatalouden kuormittamia jokia. Kokemäenjoen edusta on voimakkaasti rehevöitynyt.

Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi merenhoidon suunnittelua valtakunnallisesti

Koordinointiin kuuluu laajan osallistumisen varmistavien kuulemisten ja aineistojen valmistelu sekä tulosten kokoaminen ja huomioiminen suunnitteluprosessissa. Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu merenhoitoon liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön sekä varmistaa osaltaan että Ahvenanmaan maakunnan kanssa tehdään riittävää yhteistyötä.

Lisätietoja: