Kaakossa mennään kohti kotoutumislain uudistusta (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 7.11. aluekeskustelun uudistuvaan kotoutumislakiin liittyen. Tilaisuudessa käytiin läpi kotoutumislain uudistuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt ja muutokset nykytilaan sekä kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumisen edistämisen rahoituksen kokonaisuus. Keskustelujen antia hyödynnetään uudistuksen toimeenpanon tuen suunnittelussa.
Voimassa oleva kotoutumislaki uudistetaan vastaamaan eduskunnan kotoutumisen edistämisestä
Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus tehostaa kotoutumista ja vahvistaa maahan muuttaneiden osallisuutta yhteiskunnassa. Uudistus sujuvoittaa polkuja työelämään sekä parantaa maahanmuuttajanaisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden tavoittamista palveluihin, kertoi johtava asiantuntija Mira Sinkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Uudistettu kotoutumislaki tulee voimaan 1.1.2025 yhtä aikaa TE-palvelujen uudistuksen kanssa.
Kaakkois-Suomi on kansainvälinen
Juho Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi maahanmuuton ja kotoutumisen tilannekuvasta Kaakkois-Suomessa.
– Kaakkois-Suomi on kansainvälinen, vaikka koko suomen ulkomaalaistaustaisista selvästi yli puolet asuukin Uudellamaalla (58 %). Tilastotieto ulkomaalaistaustaisen väestön osuudesta Suomessa maakunnittain kertoo, että heitä on Etelä-Karjalassa 8 % ja Kymenlaaksossa 7 %, Peltonen kertoi.
Valtakunnallisesti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ulkomaalaistaustaisen väestön yhteenlaskettu määrä on Suomen maakuntien toiseksi suurin. Suurin osa Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisista sijoittuu Lappeenrantaan (33 %), Kotkaan (25 %) ja Kouvolaan (19 %).
Tiedon on kuljettava toimijoiden välillä
Kotoutumisen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisestä kertoi projektipäällikkö Antti Kanniainen KEHA-keskuksesta. - Valtakunnallisilla tietojärjestelmäpalveluilla parannetaan erityisesti tiedonvaihtoa kotoutumisen toimijoiden välillä sekä kotoutumisen tiedolla johtamista kunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla, Kanniainen kertoi.
Uusista valtakunnallisista kotoutumisen tietojärjestelmäpalveluista esitetään säädettäväksi uudessa kotoutumislaissa. Yhteisen valtakunnallisen kotoutumisen asiakastietojärjestelmän avulla voitaisiin varmistaa saumaton ja turvallinen tiedonkulku kotoutumisen toimijoiden välillä.
Asiakastietojärjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön kunnissa vuodesta 2025 alkaen, jolloin uusi kotoutumislaki tulisi voimaan. Kuntia koskeva käyttövelvoite astuisi voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2027.
Laadukkaasti toteutetut kotoutumista tukevat palvelut vahvistavat työllisyyttä ja osallisuutta
Maahanmuuttoon liittyvissä asioissa Kaakon toimijoilla on hyvä yhteistyömalli, ja vuorovaikutus on arkipäivää.
Rautjärven kunnan työllisyyskoordinaattori Pipsa Vuorela korosti yhteistyön merkitystä Etelä-Karjalan maahanmuuttopalveluiden, järjestöjen, ELY-keskuksen, Yhteisöllisen kotoutumisen hankkeen ja kaikkien tavalla tai toisella kotoutumisen edistämisessä mukana olevien toimijoiden kanssa.
- Kotoutuminen on meille tärkeä elinvoimatekijä. Siksi olemme panostaneet siihen mm. palkkaamalla TEM:n avustuksella kotoutumisohjaajan, joka pitää matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa kunnantalolla, sekä lähtee pakolaisten kanssa tutustumaan paikkakunnan palveluihin ja vapaa-ajan toimintaan, Vuorela kertoi.
Jatkossa Vuorelan mukaan on tärkeää löytää työllistymisen mahdollisuuksia omasta kotikunnasta.
- Suunnittelemme parhaillaan toimintatapoja, joilla voisimme tukea työnantajia ja yhdistyksiä pakolaisten työllistämisessä. Työllistyminen on avainasemassa; se lisää osallisuuden kokemusta ja kotoutumista ehkä jopa paremmin kuin mikään muu.
Kotkan maahanmuuttajatyön johtaja Anita Kytökangas ja Kouvolan kaupungin kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies korostivat myös saumattoman yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä, sekä matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontatukea (Moona) maahan muuttaneille. – Hankeyhteistyö ja muiden toimijoiden hankkeiden hyödyntäminen tuo vahvemmat hartiat ja mahdollistaa erilaisia kokeiluja, Spies totesi.
TE24- ja KOTO24 –uudistusten valtakunnallinen toimeenpanon valmistelu keskittyy loppuvuonna erityisesti kuntien tuleviin työllisyysalueisiin.
- Teksti: Minna Niukkanen