Uutiset 2021

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Ilmastonmuutos näkyy Näsijärvessä ja muissa Pirkanmaan järvissä (Pirkanmaa)

Tulevaisuudessa vuodet vaihtelevat aina vaan enemmän. Kuivat ajanjaksot ovat entistä kuivempia ja märät jaksot aina märempiä. Tammerkosken voimalaitoksien avulla säädeltävän Näsijärven vedenpinta on noudattanut vuosittain hyvin tutunoloista kaavaa. Keväällä vedenpintaa on laskettu 70-120 cm ja lumien sulamisen myötä vedenkorkeus on noussut. Kesäkuussa vesi on ollut yleensä korkeimmillaan ja kesän aikana vedenkorkeus on taas laskenut. Syksyn sateet ovat sitten nostaneet vedenpintaa. Tulevaisuudessa sateita voi tulla kaatamalla viikkokaupalla, jolloin vesi voi nopeasti nousta. Talvella lumikertymät voivat jäädä mitättömiksi, jolloin vedenkorkeutta ei ole järkevää laskea. Luonnontilaisissa järvissä vaihtelu voi olla vielä suurempaa, koska juoksutuksia ei voi rajoittaa tai lisätä tilanteen mukaisesti.

Tiesitkö, että ELY-keskukset huolehtivat monista vesitalouden tehtävistä, joilla on vaikutusta sopeutumiseen uusiin ilmaston olosuhteisiin? Näitä ovat esimerkiksi hydrologinen ja laadullinen seuranta, tulvariskien hallinta, vaihtelevien vesiolosuhteiden huomioon ottaminen ja ojitustoimitukset. Lisäksi ELY-keskus avustaa monenlaisia vesien tilaa parantavia hankkeita. ELY-keskukset toimivat myös valtion edustajina vesistörakenteiden lupien haltijoina ja toimivat myös yhteiskunnan näkökulmasta merkittävien vesistösäännöstelyjen lupien haltijoina.

Hydrologinen seuranta perusta vesitalouden tehtäville

Kattava hydrologinen havaintoverkko antaa laajan kuvan vesistön vesimäärästä ja laadusta. Merkittävä osa verkosta on ELY-keskuksen ylläpitämää, mutta mukana on monia toimijoita, jotka seuraavat patojen ja voimalaitosten virtaamia sekä niihin liittyviä vedenkorkeuksia. Vedenkorkeuden ja virtaaman lisäksi havainnoidaan monia muita hydrologisia tekijöitä, kuten lumen vesiarvoa, jään paksuutta ja pintaveden lämpötilaa. Suomessa havaintoja löytyy kymmenien vuosien ajalta, jolloin vesistöissä tapahtuvia muutoksia voidaan tarkastella aikajanalla.

Kun ryhdytään toimenpiteisiin vesistöissä, tarvitaan aina riittävästi hydrologisia tietoja. Vesistösäännöstelyn toiminnassa sekä voimayhtiöt että muut säännöstelijät seuraavat päivittäin vedenkorkeuksia ja virtaamia juoksutuksen suunnittelemiseksi. Pirkanmaalla säännöstelyn piiriin kuuluu useita vesistöjä, joista merkittävimmät ovat jo aikaisemmin mainittu Näsijärvi sekä lisäksi Pyhäjärvi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi. Säännöstelemättömiä järviä on lukumääräisesti paljon enemmän, ja niistä suurimmat ovat Iso-Längelmävesi ja Iso-Tarjannevesi, jotka molemmat koostuvat useimmista järvistä.
 

Vedenkorkeuden havaintoasemat vesi.fi-karttapalvelussa.
 

Ennustejärjestelmät ennakoivat tulvia ja kuivuutta

Ennusteet vesitilanteen muuttumisesta ovat olleet ennen, ovat edelleen ja tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulviin varautumiseksi. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä vesistömallijärjestelmä kertoo, miten tulevat sateet tai lumien sulaminen vaikuttavat vesistöihin. Nouseeko vedenpinta aiheuttaen tulvavahinkoja? Lisääntyykö ravinteiden määrä vesistöissä? Ja niin edelleen.

Säännöstellyissä vesissä ennusteet antavat mahdollisuuden varautua tulviin. Tästä esimerkkinä vaikkapa Satakunnan halki kulkevan Kokemäenjoen tulvat, joita on pystytty merkittävästi vähentämään Pirkanmaan suurten järvien ennakoivalla säännöstelyllä. Myös kuivuuden ennustamista on viime vuosina pyritty parantamaan, vaikka kyseessä on tulvaa selvästi monimutkaisempi ilmiö.

Vesistösäännöstelyissä sopeutumisen tarvetta

Pirkanmaalla monet vesistöjen säännöstelyt ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja. Osa säännöstelyluvista pakottaa laskemaan vedenkorkeutta ennen lumien sulamista, jotta kevättulviin varaudutaan riittävällä tavalla. Ilmaston muuttuessa voimakkaiden kevättulvien määrä vähenee, jolloin säännöstelyssä pitäisi joustavasti ottaa vallitseva vesitilanne huomioon. Sellaisena vuonna, kun lunta kertyy, kevättulviin varaudutaan kuten aina ennenkin. Jos lumikertymä on pieni ja kevättulvat jäävät pieniksi, vedenkorkeus voidaan jättää korkeammalle. Korkeampi vedenkorkeus aiheuttaa vähemmän haittaa rannan vesikasvillisuudelle ja kalojen lisääntymiselle. Lisäksi se mahdollistaa vedenkorkeuden nopeamman nostamisen keväällä, mistä vesistön käyttäjät iloitsevat. Pirkanmaan ELY-keskus on aktiivisesti edistänyt sopeutumista ja lisäksi hakenut muutosta valtion säännöstelylupaan Pyhäjärvellä. Asiaa käsitellään parhaillaan Vaasan hallinto-oikeudessa.
 


Säännöstellyt vesistöt vesi.fi-karttapalvelussa.

 

Tulvatietoisuuden lisääminen ja rakentamisen ohjaaminen tulva-alueiden ulkopuolelle on tärkeää sopeutumistyötä

ELY-keskus on laatinut useita tulvakarttoja Pirkanmaan suurimmista järvistä. Tulvakartoituksen tarkoitus on osoittaa, minne tulva voi levitä ja millaista vahinkoa se voi aiheuttaa. Kukin voi tarkastella, asuuko tulva-alueella. Kartat toimivat pohjana kaavoitukselle ja rakentamiselle, mutta ne parantavat myös riskienhallintaa ja pelastustoiminnan suunnittelua. ELY-keskus antaa myös suosituksia alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi, jotta rakentamista tulva-alueille ei tulisi.


​​​​​​​Pirkanmaan tulvakartat ovat saatavilla ymparisto.fi-palvelussa ja tuleivaisuudessa ne ovat saatavilla vesi.fi-palvelussa.

https://www.ymparisto.fi/tulvakartat