Vesistöjen levähaitat Kainuussa 2015 (Kainuun ELY-keskus)
Sinilevää © Reima Leinonen.
Kesällä 2015 levähaittoja esiintyi selvästi vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Alkukesän viileät ja sateiset säät hillitsivät kukintoja. Loppukesästä esiintyi tuulettomia ja lämpimiä jaksoja, jolloin leväkukintoja oli vesistöissä ympäri Kainuuta. Reaaliaikaisen levähaittaseurannan käynnistys on vaikuttanut näytteiden määrään vuodesta 1998 lähtien. Kesällä 2015 ympäristökeskukseen tuli 26 levähaittailmoitusta 21 paikasta. Nämä kaikki ilmoitukset olivat sinilevien aiheuttamia.
Kainuun alueella sinileväkukintojen pääaiheuttajia olivat Anabaena lemmermannii, Woronichinia naegeliana ja Aphanizomenon-suku. Nämä kaikki edellä mainitut lajit voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Levänäytteistä ei testattu niiden myrkyllisyyttä. On kuitenkin muistettava, että sama levälaji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Edelleen samassa kukinnassa tänään myrkytön kukinta voi olla huomenna myrkyllinen. Silmämääräisesti tai mikroskopoimalla myrkyllisyyttä ei voida päätellä.
Loppukesän levähaitoissa havaittiin keltalevälajin Gonyostomum semen esiintymiä vesistöissä. Levälaji voi esiintyessään tuntua uidessa liukkaalta ja ihon kuivuessa uinnin jälkeen voi tuntua kiristävää tai kutiavaa tunnetta iholla. Levä ei kuitenkaan ole myrkyllistä. Uinnin jälkeen kannattaa iho kuivata tai käydä suihkussa. Viherlevistä ei tullut yhtään levähaittailmoitusta.
Heinä-elokuulla oli sateisesta kesästä johtuen runsaasti kuusen suopursuruosteen sieni-itiölauttoja ympäri Kainuulaisia vesistöjä. Tämä näkyi myös kuusten uusien vuosikasvainten värjäytymisenä oranssinrukeaksi. Suopursuruoste ei ole myrkyllistä ja se on yleensä vain esteettinen haitta vesistöissä eikä sillä ole kytköstä vesistöjen kuormitukseen. Sieni-itiöt leijailevat vesistöjen pinnalle tuulen mukana ja painuvat muutaman viikon jälkeen pohjasedimenttiin. Nuasjärvellä valkoiset kivet johtuivat piileväkerroksen kuivumisesta heinäkuussa. Samaa ilmiötä havaittiin myös muualla Suomessa. Piilevämassan pinta muuttuu kuivuessaan valkoiseksi ja se suojaa alapuolella olevia piileviä kuivan kauden yli.
Reaaliaikaisessa levähaittaseurannassa on ollut Kainuussa mukana 26 kohdetta. Erittäin runsaasti havaittiin levää kesällä 2015 Suomussalmen Kuivajärvessä. Runsaita kukintoja esiintyi Suomussalmen Jumalisjärvessä ja Ruokojärvessä; Kuhmon Haatajanjärvessä; Kajaanin Sokajärvessä ja Nuasjärven Karankalahdessa sekä Vaalan Rokuanjärvessä. Havaittavia kukintoja esiintyi kahdeksassa kohteessa eli Kuhmon Syvä Tervajärvessä ja Iso Sintiössä; Kajaanin Vimpelinlammessa ja Kaupunginlammessa; Sotkamon Sotkamojärvessä, Särkisessä ja Heinosessa sekä Paltamon Iso-Melasessa. Havaintokohteista kymmenessä ei esiintynyt lainkaan kukintaa. Reaaliaikainen levähaittaseuranta oli käynnissä kesäkuun alusta syyskuun loppuun ja sitä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna samassa laajuudessa.
Mikäli lämpimät syyssäät jatkuvat, voi sinileväkukintoja edelleenkin esiintyä kainuulaisissa vesistöissä.
Lisätietoja
Suunnittelija Reima Leinonen, Kainuun ympäristökeskus, puh. 0295 023 799
Yksikön päällikkö Sari Myllyoja, Kainuun ympäristökeskus, puh 029 502 3833