Miten kaupallisella kalastuksella menee Järvi-Suomessa?
Ammattikalastus eli toisin sanottuna kaupallinen kalastus on maailman vanhimpia elinkeinoja. Kalastajan ammattiin liittyy paljon myönteisiä mielikuvia ja hyviä piirteitä, mm. vapauden tunnetta kauniissa ympäristössä ja työskentelyä raikkaassa ulkoilmassa. Elinkeinoksi kalastaminen on toki fyysisesti, ja välillä henkisestikin rankka ammatti: etenkin talvella ankarat luonnonolot kurittavat karaistunuttakin kalastajaa, eikä ahkerasta rukoiluista tai kumartelusta huolimatta ole varmuutta Pietarin valtavista kalansaaliista. Sisävesillä on lisäksi alueita, jonne on mahdotonta saada riittäviä pyydyslupia, eikä poloinen kalastaja uskalla isoja investoida, jos lupien jatkuvuudesta ja niiden kohtuullisista hinnoista tai kalastuksen säätelytoimista ei ole varmuutta.
Kaupallisten kalastajien määrä
Aikoinaan, ennen kirjolohen ja norjalaisen lohen invaasiota kalatiskeille, toimi isolla järvillä kullakin jopa kymmeniä ammattikalastajia; nyt monilla järvenselillä liikkuu enää vain satunnaisia kotitarve- ja huvittelukalastajia, vaikka Ahti soisi antimiaan jopa entistä runsaskätisemmin.
Järvi-Suomen kalatalousyksikön seitsemän maakunnan alueella toimii puolet maamme sisävesien n. 1600:sta kaupallisesta kalastajasta. Täälläkin kaupallisten kalastajien kokonaismäärä (1. ja 2. ryhmä) on harmittavasti (joidenkin tahojen mielestä onneksi) pienentynyt viidessä vuodessa 864:stä 764:ään eli -11,6%. Kansantalouden kannalta ilahduttavasti 1. ryhmäläisten (liikevaihto kalastuksesta >10 t€/v) määrä on Järvi-Suomessa kasvanut 128:sta 157 :ään eli +22,7 %. Myös muualla maamme sisävesillä muutos ja suuntaus on vastaava.
Syynä ko. suhteen muutokseen lienee, että osa 2.ryhmään aikoinaan ilmoittautuneista ei ole uusinut rekisteröitymistä. Kalastuslaki muuttui 1.1.2016 alkaen, ja tuolloin ELY-keskuksen ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin hakeutui mm. koppaukkoja ja -akkoja, jotka halusivat kalastaa isommilla (> 240 m) verkkomäärillä (KalL49§). Ko. rekisteröinti on voimassa kolme vuotta kerrallaan ja tunnetusti ahkera virkamies siivoaa rekistereitään ajan tasalle heti uuden työpäivän alkaessa.
Kaupallisten kalastajien laatu
Onko kaupallisten kalastajien taidot ja kalusto kehittyneet aikain saatossa - kasvaako saalis?
Määrän lisäksi kaupallisen kalastuksen isona ongelmana on laatu: aktiivisten kalastajien keski-ikä nousee huolestuttavasti ja lienee jo ylittänyt 60-vuoden. Nuoria on ollut vaikeaa saada alalle eikä EU-tuet erityisesti suosi alalle pyrkiviä nuoria. Muut toimialat hyvine ja säännöllisine tuloineen vetävät, eikä kaupallisessa kalastuksessa ole vastaavia sukupolvenvaihdokseen tukia kuin esim. maaseutuyrittämisessä. Lisäksi lainarahoituksen osalta kaupalliselle kalastajalle ei toistaiseksi ole tarjolla korkotukia ja lainantakauksia. Voikin olla vaikeaa saada tiukka pankinjohtaja vakuuttuneeksi kalastajalainan takaisinmaksukyvystä ilman takuumies- tai naisoletettuja.
Järvi-Suomessa kaupallisen kalastuksen kilomääräiset saaliit ovat laskeneet viidessä vuodessa 8 %, josta merkittävintä on muikkusaaliin pienentyminen (-7 %). Vain kuha- (+5 %), ahven- (+11 %) ja täplärapusaaliit (+ 31%) ovat nousseet. Sama tilanne on myös muualla maassamme. Valtioneuvoston hyväksymän kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteet näyttävät karkaavan yhä etäämmälle. Alan kehittäminenkin tuntuu jurraavan perin konsulttilähtöisenä jopa 100% tuella rahoitettujen innovatiivisten ja vähemmän innovatiivisten kehittämishankkeiden lukemattomien loppuraporteista huolimatta tai vuoksi.
Onko kotimaiselle järvikalalle kysyntää ja nouseeko saaliin arvo?
Sisävesien kaupallisen kala- ja rapusaalin arvo oli 2022 yht. 15,9 M€. Siitä Järvi-Suomen osuus oli yhteensä 9,7 M€ (61%). Kasvua Järvi-Suomessa vuodesta 2017 oli 1 M€ eli 11%. Varsinkin kuhan kysyntä on kasvanut ja kalastajahinta (7€/kg vuonna 2022) mukavasti noussut. Muikun kalastajahinta (2,42€/kg vuonna 2022) on pysynyt huolestuttavan alhaalla pitkän aikaa, ja kalastajilta saatujen tietojen mukaan hinta on välillä niin alhainen, että troolipaattia ei kannata edes käynnistää. Onneksi muikunmädin kauppa on koronan jälkeen hiukan elpynyt ja hinta nousussa (81,3 €/kg). Kalastajan harmina on, että yleistä kustannustason nousua ei aina saa siirrettyä kalan myyntihintaan.
EU:n tuet kaupallisen kalastajan tukena
Kuten edellisessä Uutis-rysässä uutisoitiin, on EU:n uusi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesi¬viljely¬rahaston ohjelmakausi 2021-2027 käynnistynyt vauhdikkaasti. EMKVR:n kautta edistetään kestävää kalastusta, vesi¬viljelyä, kalan jalostusta, unionin yhteistä kalastus¬politiikkaa ja alueellisen työllisyyden ja koheesion lisäämistä. Elinkeinokalataloutta kehitetään etenkin investointi- ja kehittämishankeavustuksilla.
Kaupallisten kalastajien investoinnit ovat tyypillisesti kustannuksiltaan pieniä. Järvi-Suomessa EMKVR-investointitukia on myönnetty 14.2.2024 mennessä kaupalliseen kalastukseen 89 päätöksellä yhteensä n. 0,8 M€ (keskiarvo 8850 €/hanke). Tukea on myönnetty mm. oman saaliin käsittelyyn, moottorikelkkoihin ja mönkijöihin, rysien hankintaan sekä avustettu vihreän siirtymän energiahankkeita. Investointituki kaupallisille kalastajille on 40-60% hankkeen kokonaiskustannuksista (hylkeenkestävät rysät jopa 80%).
Omituisten EU-säädösten vuoksi osa investoinneista, esim. kalastusaluksen hankinta ei ole tukikelpoista (pl. nuorten kaupallisten kalastajien ensimmäisen aluksen hankinta, jos tiukat tukiehdot täyttyvät). Myös saaliin löytämistä helpottavat varusteita, esim. kaikuluotaimia, ei saa tukea. Luonnollisesti myös juoksevat kulut jäävät yrittäjän itsensä maksettavaksi.
Tietoa EMKVR:stä ja esim. hakuohjeita löytyy uudistetuilta rahaston sivuilta: https://merijakalatalous.fi/
Tarkemmat tiedot rahoitetuista EMKVR-investoinneista ja kehittämishankkeista löytyy täältä: https://kaju.mmm.fi/kaju2020/#!?lang=FI&ok=3
Juttu alunperin julkaistu UUTISRYSÄ | Kalatalousyksikön tiedotuslehti 1/ 2024
Teksti: Jorma Kirjavainen
Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalatalousasioista Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla.