Tiedotteet 2015

Tulvariskien hallintasuunnitelmat on hyväksytty (Lapin ELY-keskus)

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 18.12.2015 Tornionjoen-Muonionjoen ja Ivalojoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2016-2021. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021 on hyväksytty lukuun ottamatta suunnitelman lukuja 8.2, 9.3, 10.2 ja 11.1 niiltä osin, kuin tulvariskien hallinnan tavoitetasoksi on asetettu keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuva tulva ja toimenpiteenä tämän tavoitetason saavuttamiseksi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Kemijoen hallintasuunnitelman niistä osista, jotka perustuvat altaan rakentamiseen, on tarkoitus päättää vasta, kun altaan toteuttamisedellytykset luonnonsuojelulain kannalta on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä ratkaistu.

Asiakirjat ovat nähtävillä 18.12.2015–18.1.2016 vesistöalueiden kunnissa kunnanvirastojen aukioloaikoina ja Lapin ELY-keskuksessa. Lisäksi asiakirjat ovat sähköisesti saatavilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Maa- ja metsätalousministeriön päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen (valitusaika 30 pvä).

Tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessi alkoi vuonna 2010 tulvariskien alustavalla arvioinnilla, minkä tuloksena vuonna 2011 Lappiin nimettiin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä viisi merkittävää tulvariskialuetta; Kemijoen vesistöalueelta Rovaniemi, Kemijärvi ja Kittilä, Tornion-Muonionjoen vesistöalueelta Tornio ja Ivalojoen vesistöalueelta Ivalo. Merkittäville tulvariskialueille laadittiin tulvavaara-ja tulvariskikartat vuoden 2013 loppuun mennessä. Samanaikaisesti Lapin ELY-keskus aloitti tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelun vesistöalueille nimettyjen tulvaryhmien kanssa siten, että hallintasuunnitelmat valmistuivat hyväksyttäviksi joulukuussa 2015. Jatkossa sekä hallintasuunnitelmat, että niitä edeltävät vaiheet (tulvariskien alustava arviointi ja tulvakartat) päivitetään kuuden vuoden välein.

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on kullekin vesistöalueelle ja merkittävälle tulvariskialueelle asetettu tulvariskien hallinnan tavoitteet. Tavoitteiden asettamisessa on taustatietona käytetty mm. tietoja tapahtuneista tulvavahingoista sekä vahinkoarvioita tulevaisuuden tulvista. Vahinkoarvioiden pohjalta tulvaryhmät ovat päättäneet kunkin alueen tavoitteiden tasosta. Asetetut tavoitteet pyritään täyttämään hallintasuunnitelmissa esitetyillä tulvariskien hallinnan toimenpiteillä.

Kemijoen vesistöalueella tulvaryhmä on asettanut tärkeimmäksi tulvasuojelun toimenpiteeksi tulvavesien pidättämisen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla/-altailla, jolla varaudutaan kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Allastoimenpidettä tukemaan esitetään Rovaniemelle tulvapenkereiden rakentamista ja Kemijärven nykyisen säännöstelyn hyödyntämistä. Penkereillä ja Kemijärven säännöstelyllä varaudutaan kerran 100 vuodessa toistuvien tulvien vahinkojen torjumiseen Rovaniemellä. Sekä pysyvien että tilapäisten tulvapenkereiden toteuttamismahdollisuudet ja -vaihtoehdot selvitetään ensimmäisen suunnittelukauden aikana. Ounasjoen varrella sijaitsevalle Kittilän tulvariskialueelle esitetään tulvapenkereiden rakentamista. Tulvapenkereillä suojataan asuinrakennukset kerran 100 vuodessa toistuvilta tulvilta.

Torniossa ensisijaiseksi toimenpiteeksi esitetään Kaupunginlahden tulvapenkereen korottamista siten, että se suojaa kerran 250 vuodessa toistuvalta tulvalta. Pääosin Haaparannan puolella sijaitseva penger on painunut ja sen suojaustaso on nykytilassa kerran 20 vuodessa toistuva tulva. Penkereen korottamista esitetään myös Ruotsin viranomaisten laatimassa Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Lisäksi Tornionjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään uusien tulvapenkereiden tarpeen kartoittamista asuinrakennusten suojaamiseksi, jäänsahausta jääpatojen ennaltaehkäisemiseksi sekä omatoimista varautumista ja tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttöä pelastusviranomaisten työn helpottamiseksi tulvatilanteissa.

Ivalossa tulvariskien hallinnan tavoitteiden täyttämiseksi esitetään Ivalon nykyisten tulvapenkereiden korottamista. Tarvittavat korotukset ovat arvioiden mukaan noin 0,1 - 0,4 metriä ja osittain penkereitä on jo korotettu Inarin kunnan toimesta. Erityiskohteiden suojaamiseksi joitakin penkereitä on korotettava hieman enemmän. Lisäksi suunnitelmassa esitetään uusien penkereiden rakentamista kaikkien asuinrakennusten suojaamiseksi kerran 100 vuodessa toistuvia tulvia vastaan sekä Ivalon pääteiden korottamista liikenneyhteyksien turvaamiseksi.

Hallintasuunnitelmissa esitetään perinteisten rakenteellisten tulvasuojelutoimenpiteiden lisäksi suuri joukko muita tulvariskien pienentämiseen tai tulviin varautumisen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tulvakarttojen laadinta ja päivittäminen, tulvaennusteiden ja tulvaviestinnän kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja tulvantorjunnan harjoitukset. Tärkeinä toimenpiteinä pidetään myös asukkaiden omatoimista varautumista ja luonnonmukaista vesien pidättämistä valuma-alueella. Toimenpiteet on esitetty suunnitelmissa yleisellä tasolla ja niiden tarkempi suunnittelu alkaa suunnitelmien hyväksymisen jälkeen.

Tulvavaara- ja riskikartat ovat katseltavissa ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa osoitteessa: www.ymparisto.fi/tulvakartat.

Maa- ja metsätalousministeriön päätös ja sen perustelut ovat luettavissa: http://mmm.fi/paatos-tulvariskisuunnitelmat

Lisätietoja antavat Lapin ELY-keskuksesta:

Niina Karjalainen, puh. +358 295 037 354, niina.karjalainen(at)ely-keskus.fi

Anna Kurkela, puh. +358 295 037 398, anna.kurkela(at)ely-keskus.fi