› Takaisin graafiseen esitykseen

Soratiet

Sorateiden kunnossapitoon kuuluvat tien pinnan tasaus, paikkaus, soran lisäys, tien kuivatus, pölynsidonta, kelirikkokorjaukset ja tierakenteiden parantaminen.

Kuvituskuva

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

Sorapintaisia maanteitä on Suomessa n. 27 000 km. Suuri osa niistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden rakenteellinen kunto on monen tekijän summa. Sorateiden kantavuus ei usein vastaa liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat näillä teillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Silloin joudutaan asettamaan painorajoituksia, joilla varmistetaan tienkäyttäjien turvallisuus ja tien säilyminen korjauskelpoisena. Vain kaikkein huonokuntoisimmat osuudet pystytään kunnostamaan, muuten tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa kevyemmillä toimenpiteillä.

Hoitoluokitus ohjaa hoitotoimien priorisointia

Sorateiden kuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kolmeen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella. Mitä korkeampaan luokkaan soratie kuuluu, sen tiukemmat ovat myös vaatimukset.

Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla pyritään varmistamaan teiden kulkukelpoisuus niin, että liikenne ei oleellisesti vaikeudu eikä jouduta turvautumaan painorajoituksiin, jotka vaikeuttavat erityisesti maa- ja metsätalouden liikennöintiä.

Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä

Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään.

Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.  

ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.

Kelirikko sorateiden ongelma

Kelirikko on sorateiden keväinen ja osaksi myös syksyinen ongelma. Teillä voi olla sekä pinta-, että runkokelirikkoa. Osalle kelirikon vaivaamaa tiestöä joudutaan asettamaan painorajoituksia.

Ajantasainen tieto painorajoituksista on Väylän sivuilla. Linkki löytyy sivun oikeasta reunasta.

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Soratiet - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)

Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kolmeen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella. Mitä korkeampaan luokkaan soratie kuuluu, sen tiukemmat ovat myös vaatimukset.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on sorateita yhteensä n. 2 000 km. Korkeampaan luokkaan eli perussorateihin luokitellaan
n. 91 % sorateistä ja vähäliikenteisiin sorateihin n. 9 % sorateistä.

Kuva vasemmalla. Kuivalla kelillä soratielle muodostuu helposti epätasaisuutta eli nimismiehen kiharaa.

Sorateiden pintakuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Pintakunto vaihtelee kuitenkin sään ja sen mukaan, milloin hoitotoimia on viimeksi tehty.

Kuva vasemmalla. Soratietä lanataan tasaiseksi.

Sorateiden peruskunnostus tapahtuu keväällä, jolloin tehdään soratien kevätmuokkaus sekä pölynsidonta. Pölynsidonta tehdään pintakelirikon loputtua tien ollessa kostea. Syksyn hoidolla huolehditaan routaantuvan tienpinnan tasaisuudesta talvihoidon, ennen kaikkea lumen aurauksen vuoksi. Sorateiden syystasauksella estetään syyssateiden aikana reikiintyneen ja raiteistuneen tienpinnan jäätyminen epätasaisena. Syksyllä huolehditaan myös, että tien sivukaltevuudet säilyvät riittävinä ja mahdolliset reunapalteet poistetaan. Näin varmistetaan, että kevään sulamisvedet valuvat luiskiin eikä tielle aiheuttamaan tien pintaa pehmittäviä vesilammikoita.

Kuvat vasemmalla. Sorateiden pölynsidontaa tehdään suolaamalla ja kastelemalla.



 

Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä

Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Toisaalta myöskään liian kuivalla kelillä ei kannata tasoittaa kuoppia, sillä kovan tienpinnan työstäminen raskaalla kunnossapitokalustolla vain rikkoisi soratien pinnan irrottaen siitä isoja tienpinnan kappaleita. Samalla hajotettaisiin myös hyväkuntoisia soratieosuuksia.

Varsinais-Suomen ELY-keskus saa usein palautetta huonokuntoisista sorateistä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Runsaat sateet pehmittävät soratiet ja tienkäyttäjille se tuntuu pinnan epätasaisuutena ja liejuuntumisena. Tienkäyttäjät toivovat useimmiten tiekarhua parantamaan tien kuntoa. Märkää soratietä ei kuitenkaan kannata höylätä, sillä raskas höyläyskalusto vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta.

Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään. Ainoa keino parantaa märän soratien kuntoa on levittää uutta mursketta pahimpiin paikkoihin. Tällä keinolla saadaan kuitenkin tilannetta parannettua vain muutaman päivän ajaksi.

Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.     

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.

Tielläliikkujien on syytä noudattaa varovaisuutta märillä keleillä sorateillä liikkuessaan. Teiden kunnosta ja liikenteen ongelmista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, puh. 0200 2100 (24 h/vrk).

Tienkäyttäjän tyytyväisyystutkimuksissa sorateiden kunnossapitoon ei olla kovin tyytyväisiä. Sorateiden kunnossa eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat epätasaisuus eli kuopat, heitot ja kelirikko. Henkilöautoliikenteen odotukset kohdistuvat etenkin tien tasaisuuteen, kevyen liikenteen ja tienvarren asukkaille tärkeätä on pölyämättömyys ja kurattomuus, kun taas raskaalle liikenteelle oleellista on tien kantavuus. Sorateiden hoitotoimilla pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin tielläliikkujien tarpeisiin. Sorateiden osuus Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä on 25 %, mutta liikenteestä niillä ajetaan vain 2 %.

Perustienpidon rahoituksella ei pystytä parantamaan sorateiden kuntoa juuri lainkaan, mutta puukuljetusten turvaamiseen tarkoitetun lisärahoituksen turvin tehtiin vuosina 2008–2012 merkittäviä sorateiden rakenteellisia korjauksia vilkkaimmilla puunkuljetusreiteillä n. 290 kilometrillä. Korjauksista hyötyivät myös muut tielläliikkujat. Teiden kantavuus on pääosin hyvä, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ei yleensä ole painorajoitettuja teitä.


Päivitetty

ota yhteyttä

0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).

oikopolut